perjantai 13. kesäkuuta 2025

Tuntuu kesältä

Tänä vuonna taitaa olla paljon pyjamaluteita. En ennen ole nähnyt näin valtavaa määrää kerralla, kuvan ulkopuolellekin jäi osa.
 

Kevään ensimmäisten perhosten jälkeen on nyt näköjään kuoriutunut taas uudenlaisia. Pursuhopeatäpliä oli useassa paikassa.

Kovin uudelta ja tuoreelta näyttää kirjoverkkoperhonenkin.

Nyt todella alkaa tuntua kesältä, kun korentojakin pörräilee ympärillä. Näin ainakin neljä erilaista.

Ja pihassa käy supikoira.

supikoira, pyjamalude, kirjoverkkoperhonen, pursuhopeatäplä, ukonkorento

keskiviikko 4. kesäkuuta 2025

Ihanalla niityllä


Kertakaikkisen ihanan niityn löysin, en olisi lähtenyt sieltä pois millään. Oli jo muutamia perhosiakin, mm karttaperhosia lenteli useitakin.

Ja muutamia herukkaperhosia. Auroraperhosetkin viilettivät vastaan kovaa vauhtia, mutta olisin ihmetellyt, jos ne olisivat pysähtyneet. Sitruunaperhosia ja useanlaisia mittareitakin näkyi.

Mustatäplähiipijä oli asettunut heinän päähän.

Metsämittarinaaras on minusta kaunis.
 

Tässä kuvassa on olevinaan kangasperhonen, ja onkin, mutta se pitää vain löytää jostain kohtaa.

No ei ollut tämä perhonen, vaikka ensin kaukaa luulin. Jokin tautihan se on asettunut poimulehtien alapinnalle. Tämän kasvin kaikki lehdet olivat tällaisen oranssin taudin peittämiä.

metsämittari, kangasperhonen, karttaperhonen, herukkaperhonen, mustatäplähiipijä, poimulehti

sunnuntai 1. kesäkuuta 2025

Hyvä retki

Tämänpäiväinen linturetki tuotti ihan mukavan tuloksen, vaikkei aurinko paistanutkaan. Paikkakunnan koskella oli isokoskelo kalastamassa, paikalla oli myös rantasipi, palokärki ja kaikenlaisia pikkulintuja, pääskysiä, rastaita ja monia, jotka eivät näyttäytyneet. Yllä punakylkirastas ruokaa keräämässä poikasilleen.
 

Jatkoimme siitä sitten parille lammelle, joissa on aiemmin oleskellut kaakkureita. Molemmissa näkyi yksi kaakkuri. Tässä se uimassa, mutta toista ei näkynyt, olisiko ollut pesällä jossain. Toisella lammella kekkasimme rannan raatteitten seasta kaakkurin pään, mutta toista ei missään. Tavikin esittäytyi tällä lammella.
 Kuovit huutelivat, kurjet ruokailivat pelloilla, jopa soidintanssia osuimme katsomaan eräässä paikassa. Pari töyhtöhyyppää lenteli, monenlaisia lokkeja ruokaili, jopa kaksi selkälokkia. Ja mitä kaikkia lajeja en enää muistakaan ja mitä kaikkia en ryteiköistä nähnytkään. Käkikin kukkui. Tänään ei tarvitse kiukutella, ettei olisi mitään nähty.
Eräänä päivänä kaupasta tullessa tien yli kulki sorsaemo vastakuoriutuneiden poikasten kanssa. Olivat kai matkalla järvelle. Ihmettelen, jaksoivatkohan poikaset, sillä järvelle oli matkaa ainakin 300 metriä 
ja matkan varrella teitä ja pihoja ja ryteikköjä. 

lauantai 24. toukokuuta 2025

Vielä mandariinisorsa paikalla

Kun ei tänään metsäretkeltä tarttunut mitään kameraan, menin vielä satamaan katsomaan, onko mandariinisorsa vielä paikalla. Ja ihme ja kumma, se oli siellä nukkumassa laiturilla. Sitten jokin täi alkoi sitä syödä, ja se heräsi.

Ja lähti siitä uiskentelemaan. Jo ainakin puolitoista kuukautta se on täällä viihtynyt, ja kevätpuvun väritkin alkaneet haalistua. Ei ole pyrstössäkään enää oranssia kuten huhtikuussa otetuissa kuvissa.

Tavallisia sorsia näkee aina, meni minne vain.

Kaukana uiskenteli tukkakoskelopariskunta, mutta nämä tukkakoskelot olen kuvannut tänä keväänä aiemmin.

Samoin nämä rantasipit olen kuvannut jo aiemmilla reissuilla.

rantasipi, tukkakoskelo, sinisorsa, mandariinisorsa


perjantai 23. toukokuuta 2025

Suolla kukkiva

Suoretkellä sitruunaperhonen vaiveron kukilla.
 

sitruunaperhonen, vaivero

keskiviikko 21. toukokuuta 2025

Lammella kaupungissa

Kaupungissa asioidessa on aina käytävä erinäisiä lintupaikkojakin tarkastamassa. Eräällä lammella oli ainakin yhdeksän eri vesilintulajia, nokikanoja oli useita pareja. Jälleen tuli minulle uutta asiaa: yhtäkkiä nokikana köyristi selkäänsä ja alkoi täpistellä ja polkea vettä jaloillaan, niin että vesi vain pärskyi ympäriinsä. 


Tätä se teki useamman kerran, enkä keksi muuta selitystä kuin että se yritti irrotella ruokaa pohjasta.


Härkälintupariskunta laitteli pesää tällaiselle saarekkeelle. Niillä oli kuulemma alun perin ollut pesän alku toisella samanlaisella saarekkeella, mutta paikallisten lintuilijoiden mukaan naurulokki oli vallannut sen. 


Kovasti pariskunta kantoi tavaraa pesälle. Toivottavasti onnistuvatkin nyt pesinnässä.


Silkkiuikkujakin uiskenteli, mutta kaukana lammen keskellä. Huvittavan näköiset tupsut päässä näin keväällä.



 Ja keskellä polkua räkättirastas halusi tulla kuvatuksi.

härkälintu, silkkiuikku, räkättirastas, nokikana

sunnuntai 11. toukokuuta 2025

Jokavuotinen retki

Melkein jokavuotiseksi retkeksi on tullut käynti Parikkalan Siikalahdella. Pettymys vain on viime vuosina jäänyt mieleen, sillä lintulajien määrä on käynyt kovin vähäiseksi. Ei ole Siikalahti enää entisensä. Kaikenlaisia hanhia oli kyllä paljon, kuten yllä valkoposkihanhia.


Ja aina on komeaa katsottavaa, kun suuret massat lähtevät liikkeelle, siinä joutsenkin jää jalkoihin. Joutsenen vasemmalla puolella on tukkasotkia sekä ruovikon reunassa näkyy muita hanhilajeja. 

Paikalla oli paljon metsähanhia ja tundrahanhia, johonkin kuvaan oli sattunut myös yksi merihanhi.

Jotenkin järkyttäviä ovat lintumassat.


Erikoisen mutkalla pitää joutsen kaulaansa.


Ruskosuohaukka nyt aina lentelee ruovikon yllä.


Lapasorsakoiraita oli neljä.


Lapasorsanaaraita näin vain tämän yhden.


Tavejakin muutamia.

Tiiroja, lokkeja, silkkiuikkuja, telkkiä, haapanoita mm. muutamia kahlaajia kuten valkoviklot ja pari mustavikloa jne. Minähän en kauaa ja koko päivää jaksa kytätä, joten varmaan siellä enemmänkin lajeja oli, mutta ei mitenkään näkyvillä ja suuressa määrin kuten "ennen vanhaan". 

tavi, valkoposkihanhi, metsähanhi, tundrahanhi, lapasorsa, tukkasotka, laulujoutsen, ruskosuohaukka
 

maanantai 5. toukokuuta 2025

Päivän pihalinnut

Harmaapäätikka oli yllättäen ihan parin metrin päässä puussa. Eikä lähtenyt minnekään, kierteli vain puunrunkkoa pitkin ja kurkki välillä puun takaa, kuten tikat tapaavat tehdä.

Viikonloppuna oli BirdLifen järjestämä tapahtuma "Bongaa päivä pihassa". Sai koko vuorokauden tarkkailla, mitä lintuja pihassa näkyi. 

Laitan muistiin itselleni kaikki näkemäni, vaikka en mitenkään intensiivisesti kyttäillytkään: käpytikka 2, harmaapäätikka 1, vihervarpunen 25, järripeippo 3, harakka 3, varis 2, naakka 2, kalalokki 4, sinitiainen 1, talitiainen 2, mustarastas 1, punatulkku 6, peippo 6, punakylkirastas 1, keltasirkku 3, pulu 2, pikkuvarpunen 12, viherpeippo 2, punarinta 1, kirjosieppo 1, närhi 1, valkoposkihanhi 40, sepelkyyhky 2.

Lisäksi nisäkkäitä: orava 4, mäyrä 1, rusakko 2.
 

Talitiainen lauloi sydämensä kyllyydestä.


sunnuntai 4. toukokuuta 2025

Mäyrä tuli kylään

Huomasimme kerran illalla ikkunasta, että mäyrä näytti tonkivan jotain vanhan kannon juuressa, kaiveli syviä koloja. Ja seuraavana iltana taas täsmälleen klo 10. Eli juuri kun hämärä oli muuttunut pimeäksi.



Niinpä hain perhoskuvauksessa käyttämäni vanhan halogeenivalon ja asettauduin piilotelttaani. Mutta voi, ensimmäisenä iltana se tietysti tuli kuten ennenkin, mutta tonki eri kannon juuressa kuin mihin olin valon laittanut. En saanut yhtään kuvatuksi. Pakko kököttää puoli tuntia vain katsellen sen syömistä.

Seuraavana iltana satoi, joten ei puhettakaan, että olisin päässyt kuvaamaan. Vasta eilen illalla onnistui. Laitoin oikein linnunruokaa kahden kannon päälle ja valon suoraan kantoja kohti. Tulihan se uskollisesti ja täsmälleen klo 10. Ei karsastanutkaan valoa, kuten pelkäsin.

Mäyrä 

sunnuntai 27. huhtikuuta 2025

Kylmästä huolimatta kevät

Kaverikin halusi lintutornille, jolla pääsiäisenä kävin. Siellä oli samat linnut kuin silloinkin, tavit olivat nyt lähempänä. Taivaalla kaarteli ensin hiirihaukka, sitten tuulihaukka. Tuli vain mieleen, että jos haukkoja on enemmänkin, säilyvätkö näiden mahdolliset poikaset hengissä edes aikuisiksi.

Pääsiäisenä kurjilla oli soidinmenot, nyt toinen makasi jo pesällä. Tuossa se tuijottaa, mitä tavi touhuaa. Toinen kurki seisoi kuin tikku kauempana vahtia pitäen. Koko puolituntisen tarkkailumme ajan kurki seisoi samassa asennossa yhtään välillä liikkumatta.


Tänä aamuna käväisin tonttimme vastakkaisella puuvarastotontilla katsomassa, mitä siellä olisi. Ei havainnut rusakko minua. Nuuhki vain korsia. Oli siellä muitakin, punarinta, laulurastas, räkättirastas. Yllä "mäkätti" taivaanvuohi ja kohta laskeuduttuaan kitkutti "kitkut-kitkut". Yli lensi kolme kuovia. Joitakin pikkulintuja ja naakkojakin näkyi. 

rusakko, tavi, kurki
 

perjantai 25. huhtikuuta 2025

Metsähanhia


Pellolla käyskenteli noin 20-30 metsähanhen parvi. Niiden seassa ruokaili myös kuusi laulujoutsenta.



Yksi tundrahanhikin oli eksynyt joukkoon, tuo jolla on valkoinen otsakilpi.

Räkättirastaita oli pelloilla aika paljon, joitakin kuoveja ja pari punakylkirastasta. Vain kaksi töyhtöhyyppää , ensimmäiset näkemäni tänä keväänä. Kaiken kaikkiaan tänä keväänä on ollut tosi vähän lintuja. Yhden isokoskelopariskunnan näin vedessä.

Metsähanhi

maanantai 21. huhtikuuta 2025

Tosi kaukana

Pääsiäisen linturetkillä näimme mm. kanadanhanhia.

Myös sepelkyyhkyjä kujerteli.

Tuolla keskellä luotoa puiden seassa näyttää olevan kurkipariskunta. Kurkia tuntuu olevan vähän siellä täällä.


Käväisimme myös oman paikkakunnan lintutornilla ja siellä soidinti kurkipari heti lammen viereisellä suoalueella. Mutta miten ne aavistavatkin ihmisen jo näiden kotoa lähtiessä. Vähitellen hiissasivat itseään kauemmaksi, vaikka olimme vielä kaukana. Soidintaminen unohtui saman tien.

Siellä lammella oli sinisorsia ja tavejakin. Taveja en ole nähnyt aikoihin, joten ilostuin, mutta miksi niiden piti olla tosi kaukana. Tässä sinisorsa on mennyt säikyttelemään yhtä tavia.

Eivät telkätkään mitenkään lähellä olleet. Niilläkin oli koiraiden kesken kilpa-ajoja.

sepelkyyhky, kurki, tavi, sinisorsa, telkkä, kanadanhanhi

torstai 17. huhtikuuta 2025

Naputus paljasti

Kaverin luona käydessä alkoi pihassa yhtäkkiä kuulua nopeaa naputusta, todellakin kuin ompelukoneella olisi ommeltu. Ja pihan toiselta puolelta kuului aina samanlainen vastaus. Asialla oli pikkutikka. On selästään niin valkoselkätikan näköinen, että ensin luulin siksi, mutta tällä ei ole yhtään punaista alaperässä, ja on "likaisen" värinen naama, joten pikkutikka se on. Samoin rummutus kuulostaa melkein hurinalta, on niin nopeaa, mikä on nimenomaan pikkutikalle ominaista.
 

Käväisin vielä rannassakin katsomassa, ovatko mandariinisorsat vielä paikalla. Toinen oli, sikäläinen yrittäjä syöttää sitä päivittäin. Toinen on kuulemma säikähtänyt moottorivenettä ja lentänyt jonnekin jo pari päivää sitten säikähtäessään, eikä ole takaisin näkynyt.

mandariinisorsa, pikkutikka