lauantai 19. marraskuuta 2016

Lumen ihmettelijöitä

Kokonainen viikko on vierähtänyt siitä, kun oli aurinkoa. Ja lunta. linnut tuntuivat olevan jotenkin ihmeissään. Varmaan viime kesän poikasia, jotka hyppelivät riemuissaan lumessa.

 Joskus ihmeteltiin sopuisasti.

Välillä ei.


Ihmeissään olivat monet muutkin kuin talitiaiset.

Lintulaudan alle tippuu väkisinkin siemeniä. Iso liuta punatulkkuja ja viherpeippoja oli saapunut ruokailemaan. Jonkinlaista kähinää ja neuvottelua välillä.

Kyllä se on punatulkku, joka joutuu perääntymään, vaikka onkin isompi, mutta viherpeippo on ärhäkkäämpi.


Tulee ihan joulu mieleen.
Paitsi että kun sade on nyt lotissut monta päivää, ei lumia ole enää juuri missään.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Pitkästä aikaa aurinkoa


 Olipa omituinen valoilmiö taivaalla ja peräti koko päivän. Ei ole tottakaan. Kävelylenkillä luulin saaneeni parempiakin kuvia vihervarpusista, jotka keikkuivat nurin ja oikein päin lepässä. Mutta eivät ne sitten mitään häävejä otoksia olleetkaan.
Pikku pakkanen on ajanut harmaapäätikankin pihaan. Outoa, että se on maassa.


Kävinpä rannassakin katsomassa, olisiko siellä jo vaikka jäätä. Pitäisi olla enemmän tuulta ja myrskyä ja kovempi pakkanen, että tulisi hienoja jäähahmoja. Niitä nyt vain jään odottelemaan.