Myöhäinen kevätretki

Eräänlainen linturetki tuli tehtyä Haukivuorelle. Tiesin, että alkaa olla jo myöhäinen aika nähdä suuria hanhiparvia, mutta lähdimme silti retkelle. Joutsenia oli vielä muutama eräällä altaalla.

Vaikkei harmaahanhia enää näkynyt missään, eikä kapustarintoja, joita oli siellä aiemmin nähty, oli vielä jonkin verran valkoposkihanhia. Tässä vain muutama siitä isosta määrästä, mitä hieman kauempana näytti olevan ihan pelto harmaana. Siellä täällä pelloilla oleili töyhtöhyyppiä. Tuntuu, että ne olivat jo sellaisia, jotka aikovat sinne jäädä pesimäänkin. Kuovejakin jossain.

Joutsenten kanssa samalla altaalla uiskenteli neljä mustakurkku-uikkua, naurulokkeja kirkui, ja yksi tukkasotkapariskunta nukkui sikeästi
 

Paluumatkalla tultiin pikkuteiden kautta ja huomattiin sama: Lintumassat ovat suurelta osin jo lähteneet liikkeelle, alkoihan nyt vihdoin ilmat lämmetä. Kohdalle sattui myös tienviitta Lintusuo, jonne poikkesimme huviksemme, kaunis oli suo. Heti kohdalle osui metso tai teeri, mutta ei tietysti jäänyt odottelemaan meitä, vaikka oli tosi kaukana. Äkkiä vilkaistuna ei suolla paljaalla silmällä näkynyt muuta kuin lokkeja. Olisi pitänyt oikein kunnolla jalkautua, mutta alkoi olla jo myöhä ja väsymys ahdisteli.

mustakurkku-uikku, laulujoutsen, valkoposkihanhi

Ihan kohtuullinen reissu

Kaverin kanssa oli tarkoitus lähteä pienelle lintukierrokselle. Jo heti hänen pihaan ajaessani huomasin talon nurkalla räystään alla räksän pesän.

Eihän se kauaa viihtynyt, kun häntä tuijotin.

Kaverin mökille ajoimme aluksi kangasvuokkoja katsomaan, niitä on erikseen käytävä aina katsomassa, vaikka samanlaisia ovat vuodesta toiseen (niin kuin linnutkin). Mökkirannassa uiskenteli kaksi kuikkaa, ja tiira tuli niitä hätyyttämään.
 

 Eräässä lahdenpohjukassa ui härkälintupariskunta, mutta niin vahvan pusikon takana, että vaikea saada kuvaan. Oli pari muutakin vesilintua, mutta heti lähtivät karkuun.

Teimme sitten pienen kierroksen, jos sattuisi näillä pienillä vähillä pelloilla käyskentelemään joitain lintuja. Muutamia kanadanhanhia, joutsenia, kurkia, töyhtöhyyppiä, kuoveja, ja joitain muita kahlaajia. Jollain pellolla oli sepelkyyhkyjä ja metsäkauriita. Korppikin vilahti ohi, ja peippokin pesänsä vieressä yritti säikytellä pois. Tällä kertaa tällainen reissu. Taitaa olla suuri osa linnuista jo lähtenyt eteen päin.

Kirjoitan tätä vintillä. Katsahdin välillä ulos ja ihan hätkähdin, kun parin metrin päässä olevassa koivussa ikkunan takana tuijotti minua varis. Kun käännähdin siihen päin pääni, se lähti menemään. Se oli sen näköinen, että oli tuijottamut jo jonkin aikaa.

kuikka, härkälintu, räkättirastas

Saapui paikalleen

Käväisin katsomassa, olisiko eräälle tietylle paikalle tullut pikkulintuja. Se on ollut minulla luottopaikka, jossa on ollut useita eri lajeja helposti nähtävissä.

Ainakin pensastasku oli saapunut. Kiva, eivät metsätyöt ole sitä häirinneet. 

Pajulintukin lauleli, samoin västäräkki hyppelehti. Kii-kii-ääni kuului vähän väliä aika läheltä. Luulin haukaksi, mutta olikin harmaapäätikka. Harakoitakin oli, mutta ei näkynyt pikkulepinkäistä, jota odottelin. Ehkä myöhemmin.
 

Uudella lintutornilla

Omalle paikkakunnalle on vihdoinkin tehty lintututorni. Sattumalta tulin tietämään paikan. Eivät ole vielä mainostaneet, ilmeisesti siksi, koska pitkospuita ei ole vielä voinut laittaa. Hyvä oli torni,   suolammen rannalla. Siellä oli ainakin kuoveja, kurkia, telkkiä, taveja.

 Tiltalttikin lauloi matkan varrella.

Telkillä oli kovat geimit meneillään, reviiristä kai kiistellään. Telkkiä oli useita pareja. 

Joku on kertonut, että siellä on ainakin aiemmin pesinyt myös kaakkuri. Harmi, että tuonne lammelle on meiltä kolmisenkymmentä kilometriä.

telkkä, kuovi, kurki, tiltaltti.

 

Laihanlaista

Eilen tein linturetken Parikkalan Siikajärvelle. Jo menomatkalla hotelli Laatokan Portin edessä olevalla lahdella pysähdyimme tutkailemaan olisiko lintuja. Jäällä juoksenteli useita keltavästäräkkejä ja tavallisia västäräkkejä. Paluumatkalla ajattelimme kuvata paremmin näitä, mutta jäät olivatkin jo sulaneet ja keltavästäräkkejä ei näkynyt missään.

Vastarannalla oli valtavasti valkoposkihanhia. Komeaa katsottavaa oli, kun taivas melkein musteni koko joukon noustessa siiville jonkin säikäyttämänä. Ja se kaakatus! Vain muutama oli tullut ihan rantaan jalkojaan viilentämään. Vasta tietokoneelta huomaan nyt, että etuoikealla on tavikin, jota en paikan päällä havainnut.

Silkkiuikkupari liehitteli toisiaan. Rannoilla näkyi erilaisia kahlaajia, mm. useita rantasipejä.

Siikalahti itsessään olikin tällä kertaa jonkinlainen pettymys. Eri lajeja oli hyvin vähän. Hanhia kyllä oli, mikä oli tietysti kiva. Oli valtavat parvet valkoposkihanhia ja toisaalla taas metsä- ja tundrahanhia. Kuvan metsähanhet nukkuivat niin sikeästi, että vain kyljen kääntämisen aikana sain hieman nähdä naamaakin. Naurulokkejakaan ei ollut kuin muutama entisaikoihin verrattuna.

Tundrahanhia.

Pajusirkkukin ilahdutti läsnäolollaan.

 

Pieni parvi erilaisia kahlaajia ruokaili mättäikön seassa. Valkoviklo oli, ja ainakin pari muuta lajia. Minulla on vieläkin vaikeuksia erottaa joitain kahlaajia toisistaan.

Pari nokikanaa, muutama lokki ja tiiroja, telkkiä, mutta ei yksilöitä tai lajeja kovinkaan montaa. Siinäpä päällisin puolin näkymät.

silkkiuikku, pajusirkku, valkoviklo, valkoposkihanhi, metsähanhi, tundrahanhi, keltavästäräkki

Aurinkoinen kevätretki

Vaihteeksi Imatran Vuoksella kevätretkellä. Ei mitään erikoista näkynyt. Telkillä oli soidinhuumaa.

Ja voi, muuttomatkalla oleva meriharakka oli menettänyt toisen jalkansa. Luulin ensin, että oikea jalka on vain piilossa, mutta kyllä se puuttuu kokonaan. Ei se lintu tuosta koko aikana päässyt minnekään, eikä ollut todellakaan jalkaa, mitä vaihtaa.

Isokoskelo ei sietänytkään lähellä olijaa.

Naurulokkeja oli runsaasti. Yritin etsiä virtavästäräkkejä, joita juuri tänään oli siellä nähty, mutta tiesihän sen jo etukäteen, että etsintä on turhaa.

naurulokki, isokoskelo, telkkä, meriharakka.
 

Vielä muutama lintu Savonlinnan reissulta

Vielä on laitettava muutama lintukuva toissapäiväiseltä Savonlinnan reissulta.Eivät mandariinisorsat suinkaan ainoita lintuja siellä olleet. Haapanoita oli jonkin verran. Haapanalla on kiva pillimäinen ääni.

Useilla näytti olevan pesupäivä.

Kuten sinisorsallakin. Monilla sorsilla oli myös soidinta, ne kulkivat pareittain ja nyökyttelivät päätään.

Ja jossain lätäkössä peseytyivät myös viherpeipot.

Useimmilla kanadanhanhilla oli kevätkarkelot meneillään. Ne näykkivät toisiaan.

Ääntelivät ja ojentelivat kaulojaan. Aikamoinen kielikin näyttää niillä olevan.

Ja mandariinisorsat lähtivät lopuksi nukkumaan.

Yllätyksenä pari meriharakkaa.

Ja tietysti lokkeja. Kalalokki on minun suosikkini.

Yksi selkälokki lenteli paikan yllä. Tämä laji on kuulemma kovasti taantumaan päin. 

Oli siellä vielä ainakin peippoja, naurulokkejakin ja naakkoja. 

kalalokki, selkälokki viherpeippo, sinisorsa, haapana, kanadanhanhi,mandariinisorsa, meriharakka
 

Joskus on tuuriakin

 
Jo monta vuotta on lehdissä ja netissä ollut juttua, että Savonlinnassa oleilisi mandariinisorsia. En ole koskaan onnistunut näkemään, varsinkin kun en joka uutisen perään ole edes lähtenyt katsomaankaan. Nyt päätimme kokeilla onneamme ja kas, on ihmisellä joskus tuuriakin. Olimme jo puoli tuntia kierrelleet linnan läheisyydessä, kunnes joku neuvoi kohdan, missä ne olivat juuri lähteneet uimaan ihan kohti.

Ja vielä oli sen verran onnea, että ne tulivat juuri sille puolen rantaa, jossa seisoimme.

Siinä ne söivät jonkun laittamia jyviä ja kylläisinä lähtivät nukkumaan.

mandariinisorsa

Järkyttävästi lunta

Tänä aamuna oli valtava järkytys, kun havaittiin, että taas oli satanut rutkasti lunta, ainakin 15 cm. Ei kuitenkaan niin paljon, kuin yli pari viikkoa sitten, jolloin oli ainakin 30 cm, paikoin enemmänkin, kun polviin asti oli kahlatessa lunta. 

Nytkin oli järkytys siksi, että piti alkaa heti aurata, koska meillä oli kaupunkiin meno aamusta. Toisekseen nyt on jo paljon kesän muuttolintuja, jotka nälissään ja kylmissään hyppelehtivät ihmeissään hangella. Yllä viherpeippo.

Oli urpiaisia ja vihervarpusiakin.

Peippoja oli kaikkein eniten, ihan joka paikka täynnä, liioittelematta.

Vihervarpusia oli myös paljon.

Jopa räkättirastaat kärvistelivät kylmästä.

Kaupungista tultua olikin lämpötila kääntynyt jo plussan puolelle ja siellä täällä näkyi jo sulia kohtia. Maantie ja piha olivat ihan täynnä peippoja. Kuvassa nyt vain ihan muutama. Niitä yritettiin laskeakin, ja ainakin kahteensataan päästiin.

Järripeipot ovat myös tulleet, mutta niitä ei ollut niin paljon kuin eilen. Yllä naaras, alla koiras.

Jos punakylkirastaskin tulee pihaan, on sillä jo jonkinmoinen hätä.

Puhumattakaan rautiaisesta, joka on ihan kesälintu. Mutta mitäs tuli niin aikaisin.

Kappas, pajusirkkukin piipahti pihassa. Aamiaista syödessä äkkiä ikkunasta näpsäisin, ei saanut parempaa kuvaa, eikä ole sen jälkeen näkynyt tätä lajia.

Punatulkkuja tietysti..

Punarintakin saapuu aina turhan aikaisin.

Rautiainen.

Eikä tässä kaikki lajit, tietysti oli tiaisia, jopa lokkeja ja pyrstötiaisia kaksi, naakkoja, mustarastaita, puluja, variksia, harakoita jne. Mutta nyt kun mietin, närhiä ei ollut ollenkaan.  

rautiainen, punarinta, pajusirkku, viherpeippo, vihervarpunen, punatulkku, urpiainen, peippo, räkättirastas, punakylkirastas, järripeippo