torstai 6. kesäkuuta 2019

Alkukesän kukkijoita

 Vaihteeksi puutarhan kasveja. Ehkä joku muistaa, kuinka surkuttelin keväällä, miten komeat narsissit joutuivat lumen alle, ja vieläpä kahdet eri lumet saivat niskaansa. Mutta taisi jäätävä lumi tehdä niille hyvää, sillä narsissit kestivät komeina toista kuukautta, mitä pidän jo ihmeenä. Tosin lumi oli painanut niitä niin, että lopulta tarvitsivat jo tukea.

 Narsissien jälkeen penkkiin ilmestyvät tulppaanit, niitä olen hankkinut monenvärisiä.

 Ensimmäisiä kukkijapuita ovat luumu- ja kirsikkapuut, samoin vanhanajan kriikunat, joissa on aina niin tajuttomasti kukkia, mutta varsinkin kirsikat saavat vain vähän hedelmiä aikaiseksi. Sehän kukkii aina niin kylmään aikaan, jolloin ei juuri pölyttäjiä lentele.

Omenapuita on meillä monta ja osa ikivanhoja. Tänä vuonna oli komea kukinta, mutta voi, vain muutaman päivän kesti parhaimmillaan. 

Angervoja on monenlaisia ja monennimisiä, suurin osa kevätkukkivia. Tämä norjanangervo on kovan kohtalon oma. Aina jokin vikuuttaa sitä, viime talvena olivat kauriit lyhentäneet sitä monestakin kohdasta, samoin joidenkin ruusujen oksat olivat joutuneet niiden ruuaksi. Eivät näköjään piikit haittaa.

Tätä unikkoa ei juuri hoideta, aina se sinnittelee kuitenkin heinien seasta ja tosi komeana, mutta ah niin vähän aikaa kestävät nämäkin kukat. Pihan kuumimmalla seinustalla kun ovat.

 Lemmikit ovat levinneet vähän joka puolelle.

Nämäkin saisivat kukkia pitempään, mutta eteläiseen suuntaan niidenkin olinpaikka on.

1 kommentti:

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

On niin kaunista, kun hedelmäpuut kukkivat. Unikot ovat todella ihania kukkia.