tiistai 21. huhtikuuta 2015

Uskomattoman hankalia

 Kyllä pitää olla vaikea lintu! Olen kolme vuotta yrittänyt saada tavista hyvää kuvaa, mutta linnut ovat aina niin kaukana tai jotain muuta estettä kunnon kuvalle.
Usein näkee netissä kommentoitavan ja kritisoitavan lintukuvista, että taas on pelkkiä tonotuskuvia. Mutta eivät taida ymmärtää arvostelijat, että hyvän perustononkin saaminenkin vaatii runsaasti onnea, kipeitä jäseniä pitkästä kyttäämisestä ja tosi paljon kiroilua, että taaskaan ei onnistunut.
 Tämä on niin tavallisen sinisorsanaaraan näköinen, että alan epäillä, että kesäisin taitaakin poikasten kanssa kulkeva sorsalintu ollakin useimmiten tavi. Tälläkin on kyllä kyljessä taville tyypillinen vihreä siipipeili, mutta se ei suinkaan aina näy.
Etumaisina tavit, taempana kaksi sinisorsakoirasta. Kummasti kulkevat nämä koiraat pareittain.

Eivätkä tavit kauaa viipyneet näkösällä. Eivät suvainneet yhtään tulla lähietäisyydelle, vaan ruokailtuaan lähtivät pois kaislikon suojaan. 
En siis saanut nytkään kunnon kuvia. Huomasin kaislikossa toisenkin taviparin, joten ehkä kannattaa joku toinen päivä mennä uudelleen kytikselle.

tavi

3 kommenttia:

Tillariina K. kirjoitti...

Enpä ole taviin törmännyt ja niin totta kirjoitit! Ei niitä lintuja tipu itekseen putken eteen. Eikä ne edes yleensä halua kuvattavaksi elikkä niitä pitää tosiaan kytätä ja vaania. Onnea erityisesti tarvitaan. Linnut ovat liikkuvaista sorttia. Hyviä kuvaussaaliita!

marliska kirjoitti...

Niin, lintukuvaus on haastavaa ja kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa. Ja onnea tarvitaan niinkuin Tillariina sanoo. :)

Kirlah kirjoitti...

Tillariina: Missähän ne tavit aina piileksivät, kun ei monikaan niitä ole nähnyt, ja silti se on kirjojen mukaan Suomen yleisin sorsalintu sinisorsan jälkeen, joidenkin kirjojen mukaan jopa kaikkein yleisin.

marliska: sepä siitä kai tekeekin mielenkiintoisen: aina on mahdollisuus parantaa