torstai 4. kesäkuuta 2015

Hävityksen jälkeen

 Tänä aamuna menin uteliaana katsomaan, mitä kaikkea hävitetyn lokkiyhdyskunnan lammella on tällä hetkellä. Ensin en nähnyt mitään, ihan hiljaista ja tyhjää. Sinisorsa vilahti ruovikossa, ihan puolesta minuutista kiinni, että ylipäätään näin sen. Varmaan pesii lammella, sillä jo jäiden aikaan näin siellä sinisorsapariskunnan.
 Vasta tehtyäni puolen tunnin kierroksen etäämmälle näin palatessani härkälintupariskunnan lepäilevän. Olisikohan näidenkin pesintä epäonnistunut samassa rytäkässä, missä joku ihminen kävi hävittämässä lokkien pesät. Jos näillä olisi poikasia, eivät ne näin rauhassa makailisi keskellä lampea päivää paistattamassa.
 Ja sitten minä näin ilouutisen. Yksi lokkipariskunta on saanut perheenlisäystä. Ainakin kaksi vaaleanruskeaa poikasta on tällä emolla. Käsitykseni mukaan tämä on ainoa naurulokki, joka on selvinnyt hävityksestä, sillä sen pesä oli ihan erillään muista, jotka hautoivat vieri vieressä. Silloisen arvioni mukaan naurulokkipareja, jotka olivat alkaneet pesinnän tällä lammella, oli useita kymmeniä.
  Mutta sitten ilmestyy paikalle varis ja emo hätääntyy pahan kerran ja alkaa hätyyttää häiritsijää pois.
 Aika kauan ne taistelevat keskenään. Varis yrittää viedä poikasia, mutta emo saa ajetuksi variksen pois.


Lopulta emo huomaa minutkin ja on entistä hätääntyneempi. Käännyn menemään pois päin ja kuulen selkäni takaa kauhean rääkäisyn ja varis lentää metsään. En tullut tietämään, miten lopulta kävi, sillä katsoin viisaimmaksi poistua, etten ainakaan minä aiheuttaisi vahinkoa. Pitänee mennä joku toinen kerta vilkaisemaan, saako edes tämä ainokainen lokki kasvatetuksi poikasia.
Ei olisi ihmisen tarvinnut mennä hävittämään lokinpesiä. Kyllä luonto pitää huolen itse lajien tasapainosta.

naurulokki, varis

4 kommenttia:

Vikki kirjoitti...

Kuinkahan paljon noita linnunpoikasia selviää aikuisiksi asti. Vaaroja on niin paljon!

Anneli A /Pihakuiskaajan puutarha kirjoitti...

Mielenkiintoinen kuvasarja.

Töyhtötintti kirjoitti...

Kesä on vasta aluillaan, joten härkälinnut ehtivät yrittää uutta pesintää. Toivottavasti kukaan ei mene rikkomaan niiden pesiä.
Anu

Kirlah kirjoitti...

Vikki: se on kyllä niin monesta asiasta kiinni. Minua säälittää usein, kun näen esim. vesilinnulla vain yhden tai kaksi poikasta. Tarkoittaa siis sitä, että suurin osa on menehtynyt jostain syystä.

Anneli: Luonnossa on niin paljon mielenkiintoisia tapahtumia. En oikein vieläkään tahdo malttaa viipyä samalla paikalla niin kauaa, että näkisin enemmän tapahtumia.

Töyhtötintti: kiitos, tuo on lohduttava tieto. En itse asiassa muistanutkaan, että uusintakierroskin on mahdollista.