lauantai 13. helmikuuta 2016

Mitä vielä!

 Olen ollut toista viikkoa Seinäjoella äidin apuna. Luulin, että saisin "uusia kivoja lintuja" kameraani, kun kerran toisella puolen Suomea olen. Mitä vielä! Joka päivä tuijotin ikkunasta vain tätä puhumatonta ja liikkumatonta. Sitten tuli lunta oikein kunnolla.

Aloin kuvitella, että  ikkunan edessä olevaan omenapuuhun lentäisi "vaikka mitä pikkulintuja" ja saisin hienot lähikuvat lumisessa maisemassa ja auringon paistaessa. Mitä vielä! Vain yhtenä päivänä suvaitsi pari varpusta istahtaa oksalle. Ei oikein aurinkoa eikä enää paljon luntakaan.

Löysinpä kätköistäni muutamia talvella kuvattuja jälkiä kotipaikkakunnalla.






15 kommenttia:

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Näit uuden lajin:) Olisiko ilma ollut liian lauhaa, kun meilläkin on pikkulinnut kaikonneet muualle. Hyvää viikonloppua.

Anneli A /Pihakuiskaajan puutarha kirjoitti...

Hyvää viikonloppua ja hyvää ystävänpäivää!

Kirsti kirjoitti...

Hyvää Ystävänpäivää ♥

Mantelilaakson Susanna kirjoitti...

Kauniita jälkiä lumella kuitenkin vaikka linnut piilottelivatkin metsissä.
Lempeää ystävänpäivää täältä kukkivien mantelipuiden alta!

Susanna kirjoitti...

Kuukauden kuluttua näkyy jo paljon enemmän :-)

Kvilttaaja kirjoitti...

Viime kesä oli vaikea pikkulinnuille ja tammikuun pakkaset kurittivat niitä sitten oikein lujaa. Surullista. Toivottavasti tulee hyvä pesimäkesä, että kannat vahvistuisivat.

Anu kirjoitti...

Hauska tuo ensimmäinen kuva! Hieno kuvasarja jäljistä!

Ela kirjoitti...

Beautiful winter photos !!
Greetings

Kirlah kirjoitti...

Anne: Vaikka varpusta pidetäänkin yleisenä, on se minulle itselleni melkein kuin eksoottinen. Kotipihassa niitä ei koskaan näy, täytyy mennä oikein kylän keskustaan sataman liepeille, että näkisi niitä ;)

Anneli ja Kirsti: Kiitos samoin, hyvää ystävänpäivän jatkoa!

Mantelilaakson Susanna: neitseellisessä hangessa on usein vaikka millaisia erikoisia jäöliä, aina ei vain tule kuvattua niitä.

Susanna: sitä aikaa tässä odotellaan ihan "kieli vyön alla" kuten pohjalainen sanonta kuuluu :)

Kirlah kirjoitti...

Kvilttaaja: Surullista todellakin. Mutta tällaista on elämä, ilmeisesti ollut silloinkin, kun en itse vielä ymmärtänyt luontoa ja lintuja seurata. Nyt kun siihen kiinnittää huomiota, se tuntuu kaksin verroin pahemmalta.

Anu: kiitos. Kovasti odottelen malttamattomana kesää, jotta olisi enemmän kuvattavaa ja tutkittavaa.

Ela: Thank you!

Katinka kirjoitti...

Ihanaa ystävänpäivää blogiystäväni ❤︎

seita kirjoitti...

Hetken luulin ykköskuvan lintua aidoksi.
Taidokasta jälkikirjoitusta hangella.

Vikki kirjoitti...

Nuo jäkikuvat ovat niin ihania :)

Francisco Manuel Carrajola Oliveira kirjoitti...

Excelente trabalho e belas fotografias.
Gostei.
Um abraço e bom fim de semana.

Pirkkoinkeri kirjoitti...

Söpö hiljainen lintu :) Ei varpusia oikein usein täälläkään näe, pikkuvarpusia enemmänkin.