torstai 30. maaliskuuta 2017

Hullu metso

Eilen soitti kaveri, lähdenkö kuvaamaan metsoa, joka oli hyökännyt hänen kimppuunsa metsässä puita kasatessa.

Ei tarvinnut minua kahta kertaa houkutella. Metsot ovat niin harvinaisia, että pakko ottaa tilaisuudesta vaari. Ei minulla vielä sellaista otusta oikein ollutkaan kuvattuna.

Ja kun niillä ei ole enää nykyisin taistelukaveria eikä naaraita, ne ovat ihan hulluja näin soidinaikaan, hyökkäävät ihmisten ja autojen kimppuun.


Siellä se oli samoilla seuduilla ja meidät nähdessään otti spurttia.


Tiesimme jo etukäteen ottaa karahkat, joilla pidimme lintua loitolla. Ei tarvinnut lyödä, auttoi, kun esti sitä karahkan avulla hyökkäämästä päälle.
Voi raukkaa, ehkä ei löydä kaveria tämäkään metso. Mutta ei saanut kaverikaan puita kasatuksi.
metso

7 kommenttia:

Vikki kirjoitti...

Onpa kertakaikkisen hienot kuvat!
Lapsuusmaisemissa oli eräänä keväänä ihan erityisen äkäinen metso. Sitä taisi pelätä koko kyläyhteisö.

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Mahtavat kuvat! Metsoa ollaan etsitty, mutta ei ole vaan vielä näyttäytynyt. Ehkä on hyväkin, jos ne ovat nyt noin ärhäköitä;-)

Mantelilaakson Susanna kirjoitti...

Ohhoh!
Siellä on metsolla todella kevättä rinnassa!
Pää sekaisinhan niillä thän aikaan tuppaa olla.

Leppoisia kevätpäiviä sinne täältä Mantelilaaksosta!

Kvilttaaja kirjoitti...

Yksinäisyys käy mielen päälle metsollakin Voi raukkaa. Sinä onnellinen sait hienot kuvat.

Sara - My Woodland Garden kirjoitti...

Hei, huomasin kiinnostavan postauksesi Annen blogilistassa.
Hienot kuvat metsosta. En ole koskaan nähnyt metsoa luonnossa.
Toivottavasti tämä reppana jotenkin pärjää!

Tiiu/Puutarhahetki kirjoitti...

Upeat metsokuvat! Itse en ole koskaan nähnyt metsoa noin läheltä. Hauskaa alkavaa viikkoa!

seita kirjoitti...

Hyviä kuvia. Lähelle olet uskaltanut. Olen nähnyt tapauksen, jossa hullu metso on särkenyt kameran linssin. Ja pari kertaa olen joutunut pakenemaan metson hyökätessä.