Perhosiakin on näkynyt jo kaikenlaisia. Jotenkin ei vain tule kuvatuksi niitä ahkerasti, sillä minulla on jo aika kattava kokoelma eri perhoslajeista. Tässä talvehtinut neitoperhonen.
Sinisiivistä varhaisimpia lentäjiä paatsamasinisiipi.
Herukkaperhonen.
Lanttuperhonen. Perhoskirjassa sanottiin, että puolet suomalaisista luulee sekä lanttu- että kaaliperhosta kaaliperhoseksi. En ihmettele yhtään. Ei ole helppo tunnistaa.
Virnaperhonen.
Sitruunaperhonen.
Ja sitten alkaa jahkaaminen näiden pienten mitättömänkokoisten ja -näköisten lentäjien kanssa: Jokin surviaiskoi, ainakin sillä on julmetut viikset.
Täplätuomimittari, tai ainakin olen luulevinani tätä sennimiseksi. Ihmeellisesti sattunut perhosen peräpuolelle jokin kierteinen kasvi, aivan kuin se kuuluisi itse perhoseen.
Harmoraanumittari. Pitkän harkinnan tuloksena määritin perhosen sellaiseksi.
Joitakin muitakin perhosia on näkynyt kuten suruvaippa ja kangasperhonen, jota ei saa enää kutsua sillä nimellä vaan vihernopsasiiveksi. Auroraperhosta en vain ole tänä keväänä vielä tavannut eikä minulla ole siitä vielä kuvaakaan.
Kyllä minua ihmetyttää nokkosperhosen häviäminen. Ennen niin tavallinen perhonen ei ole eteeni sattunut ainakaan pariin vuoteen.
3 kommenttia:
Mie tuolla marisin että missä ovat perhoset!
Viime kesänä tähän aikaan oli jo monta päiväperhoshavaintoa enemmän.
Nokkosperhosen puuttumista ihmettelin jo viime kesänä, näin vain kaksi kertaa.
Onpas ihania perhosia. Minä olen onnistunut näkemään vain pari perhosta tähän mennessä. Perhoset ovat niin viehättäviä.
Vikki: minustakin tänä keväänä on ollut yllättävän vähän perhosia. Lanttu-, sitruuna- ja kangasperhosia on ollut runsaimmin. Nokkosperhosen vähyyttä ja puuttumista olen ihmetellyt jo ainakin 20 vuotta.
Anneli A: Olen nyt antanut ukaasin, että pihaan on jätettävä nurmikolle leikkaamattomia alueita perhosia varten. Saa nähdä tuleeko perhosia yhtään enempää kuin muulloinkaan .
Lähetä kommentti