sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Koskien lintu

Eilistä kirjoitusta kirjoittaessani ei ollut vielä satanut lunta, mutta illemmalla jo oli. Kävimme tänään yhdellä koskella kuvaamassa virtaavaa vettä. Yllä entisen tien siltakiveys.

 Nykyinen tie kulkee ihan vieressä, silta vähän uudemman näköinen.

 Sitten näin tumman linnun lentävän puun oksalle. Olisiko se koskikara?
 Ja olihan se. Uteliaana tuijotti meidän kuvaustouhuja.
Kyllä sitä ei olisi tuolta puiden oksistosta huomannut, ellen olisi nähnyt sen lentävän sinne.
Kosken kuohuja.

Ei ole punatulkkua, vaikka väriltään voisi olla. Joku näköjään yrittänyt joskus onkia, mutta turhaan se on puusta yrittänyt kalaa saada!

koskikara

8 kommenttia:

Tillariina K. kirjoitti...

Koskikaraa tekisi mieli mennä katsomaan. Se minikoski, jossa asustaa on sellaisen ryteikön keskellä, että aurinko saa paistaa, että kuvia olisi mahdollisuus saada. Olitpa onnekas kun sait monta kuvaa!
Hyvää alkavaa viikkoa!

Anneli A /Pihakuiskaajan puutarha kirjoitti...

Onpas ihana postaus. Hienoa kun olet onnistunut saamaan niin monta kuvaa koskikarasta.

Kirsti kirjoitti...

Hienot kuvat koskikarasta. Olen myös nähnyt karan, mutta en saanut onnistunutta kuvaa :)

Töyhtötintti kirjoitti...

Koskikara on lempilintujani. Ihana, puhutteleva lintu.
Katkenneisiin siimoihin moni lintu menettää jalkansa. Saisi kalastajat poistaa siimansa luonnosta!
Anu

Francisco Manuel Carrajola Oliveira kirjoitti...

Belas fotografias com as primeiras neves.
Um abraço e boa semana.

Kirlah kirjoitti...

Tillariina: Ei nämä kuvat niin hääppösiä tulleet, mutta onpahan koskikara puussa. En ole sitä ennen puussa nähnyt.

Anneli: eipä se kauaa tuossa viihtynyt. Auto kun meni ohi, oli lintukin tiessään.

Kirsti: kyllä se vielä onnistuu! Jos ei ennemmin, niin sitten myöhemmin :)

Töyhtötintti: samaa mieltä siimojen poistosta. Tätä vain ei ole voinut poistaa, roikkui kosken yläpuolella.

Francisco: gracias.

Pirkkoinkeri kirjoitti...

Enpä ole ennen tainnutkaan nähdä kuvaa koskikarasta puussa.
Noita siimoja ja kohoja näkee välillä, mutta täytyy vain toivoa, ettei edes koukkua ole mukana. Siimasta yksinäänkin voi olla tarpeeksi harmia.

Rantakasvi kirjoitti...

Ihana koski.
Harmi tuollaiset puuhun jääneet siimat.