keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Etsimällä etsimässä

 Tytär sai joululahjaksi hieman pidemmän kuvausputken, ja lähdimme etsimään koskikaraa. Näissä maisemissa olin sellaisen otuksen aiemmin nähnyt, tuon siltarummun toisella puolen on kuohuva koski.
 Olisiko se tuolla jossain piilossa? -Ei näy ketään.

Ja sitten yhtäkkiä näin sen seisoskelevan keskellä virtaavaa puroa, mutta miksi juuri rumimmassa ja mustimmassa kohdassa?
 Välillä se uiskenteli, välillä asettui tarkkailemaan meitä. Mutta oi miksi niin kaukana nyt, kun ei olisi esteitä kuvaamiseen?
 Ja vielä kauemmaksi piiloon :(
Ja sitten tapahtui ihme. Koskikara alkoi sukellella ja uiskennella siinä ainoassa kohdassa, johon osui hieman auringonvaloa. Mutta miksi kaikkein selvimmissä kuvissa linnusta näkyy vain selkä :(
Siellä se kylpi, mutta ei antanut tulla lähemmäksi.
Joo, tiedän: anna linnun tulla itse lähemmäksi ja ole itse hiiren hiljaa ja piilossa.
-Mutta kun ei se aina ole mahdollista!

koskikara

10 kommenttia:

Anneli A /Pihakuiskaajan puutarha kirjoitti...

Onpa ihana postaus. Hyvät kuvat olet saanut koskikarasta ja luonto on niin kaunis näissä kuvissa. Hyvää uutta vuotta!

TainaT kirjoitti...

On kyllä talven kauneutta kuvissa!

Kvilttaaja kirjoitti...

Olipa hieno juttu. Kai tallensit Tiiraan? Kivan näköinen lintu, mutta ei ole koskaan reitilleni osunut. Pitäisiköhän lähteä Vantaan putoukselle etsimään sellaista?

Pelaguu kirjoitti...

Eikä sitä aina malta, linnut ovat arkoja, niiden touhuja on mukavaa seurata. Kauniita kuvia!

Anu kirjoitti...

Lempilintuni. Ihmeen paljon ne sietävät meteliä ja ihmisiä, kun ajattelee sitä, että niitä talvehtii aina keskellä Helsinkiäkin vanhankaupunginoskella.

Eko kirjoitti...

Jopas olikin antoisa kuvaus-retki...
Hienoja ja tunnelmallisia kuvia uudella 'putkella'.
Koskikarakin osasi poseerata....
Hyvää Uutta-Vuotta 2016 Teille molemmille...

seita kirjoitti...

Onpa hieno valo kuvissa. Aurinko tekee ihmeitä.

Kirlah kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista.
Anulle ja Kvilttaajalle vielä: Olen nähnyt Nurmijärven Myllykoskella Vantaanjoessa koskikaroja, mutta en ole siellä saanut niitä kuvatuksi. Tyttären mukaan siellä pääsee niitä lähemmäksi ja saa helpommin kuvatuksi, koska ovat paremmin tottuneet ihmisiin.

Katinka kirjoitti...

Voi miten hyvä tuuri teillä kävi, että näitte koskikaran! Ja valtavan kauniita kuvia tuli myös otettua. Onnea ja iloa alkavaan uuteen vuoteen sinulle ja läheisillesi!

Sirpa kirjoitti...

Niin kauniita auringon kultaamia talvikuvia!

Iloista ja kuvauksellista uutta vuotta 2016!