lauantai 17. syyskuuta 2016

Luontopolun maisemia

En ole juurikaan laittanut tänne maisemakuvia, joten välillä sellaisia. Nehän ovat kaikki samanlaisia: vettä, kallioita, metsää. Tänne on tänä kesänä merkitty noin 13 kilometrin pituinen Norppapolku (vaikkei mitään norppaa ole näkyvissäkään muualla kuin kirkonkylän norppapatsas.) Kiersin sitä eräänä päivänä osan matkaa ja räpsäisin muutaman kuvan. 
Huonokuntoiselle en voi korkeimpia kohtia suositella. Korkealle jyrkälle kalliolle päästäkseen on noustava välillä ihan nelinkontin melkein pystysuoraa seinämää. Minusta olisivat polun viitoittajat voineet tehdä pienen kiertotien, tämä on peräti vaarallinen. Joissain kohdin voisi olla portaat tai jokin tukiriuku. Itse kiersin päinvastaiseen suuntaan ja olisin varmaan tippunut alas, ellei välillä olisi kasvanut puita, joista sai tukea.


Koko reitti kulkee periaatteessa järvenrantaa.
Ja hiekkarannassa kimmeltää  tuhansia tähtiä.
Korkealta kalliopaadelta näin kuikkaparven. Matkan aikana ihan lähettyviltä pyrähti kolme kertaa lentoon joitain metsäkanalintuja. Minulla ei vieläkään ole ollut onnea saada niistä kunnon kuvia.

6 kommenttia:

Francisco Manuel Carrajola Oliveira kirjoitti...

Fotografias fantásticas, gostei.
Um abraço e bom fim-de-semana.
Andarilhar

Kvilttaaja kirjoitti...

Todella kauniita suomalaisia maisemia ja ihanat kuikat.

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Mahtavat lenkkeilymaisemat.

Kirlah kirjoitti...

Maisemista ei voi valittaa. Mutta kovin vähäistä on lintujen määrä. Se harmittaa.

Anu kirjoitti...

Ehkä siellä lintuja on keväällä enemmän :)
Ihanan näköinen paikka patikoimiseen ja retkeilyyn.

seita kirjoitti...

Onpa kaunista tuo vedenkimallus tähtikuvioineen.
Komeaa retkeilymaastoa.