maanantai 15. toukokuuta 2017

Äitienpäivänä koettua

 Välillä aina tekee mieli lähteä kauemmaksi katsomaan, olisiko jotain erilaista nähtävissä. Kiersimme eilen koko päivän Mikkelin lintutorneja. Niitä on neljä, yksi jäi käymättä. Mikkelin Kenkäveron puutarhassa pyydysteli hyönteisiä meidän mielestämme isohko lintu. Se näytti ainakin rastaankokoiselta. Siksi ajattelin sitä ensin isolepinkäiseksi, mutta kyllä se on kivitasku.
 Olen ennenkin yrittänyt jahdata kivitaskua, mutta kyllä ne ovat olleet pienempiä tähän verrattuna. Mitähän voima-ainetta tämä on nauttinut saadakseen kokoa.

Jossain lenteli taas ongelmallinen lintu. Ei sanonut mitään, siksi on tosi vaikea saada selvää, onko se pajulintu vai tiltaltti. Juuri kun olin tullut siihen tulokseen, että se olisi tiltaltti, ilmenikin jokin tuntomerkki, joka sopiikin pajulintuun. Silti kallistuisin vielä enemmän tiltalttiin, sillä joku oli kuullut lähialueella tiltaltin ääntä. Pajulinnun ääntä ei sen sijaan kuulunut missään. Minusta se oli niin tavattoman pienikin, joten sopisi tiltalttiin.

Yhdellä lintutornilla törmäsimme tuttavaperheeseen. Saimme kuulla, että he tietävät paikan, jossa on liejukana. Ajoimme heidän perässään paikalle, ja luulinko todellakin, että se tulisi ruovikon seasta keekoilemaan! Väärin luulin! Ruovikon  sisällä se kanteli korsia ja muuten vain uiskenteli. Punainen nokka vain vilahteli. Joku ohikulkija sanoi, että se oli näkyvillä enemmän silloin, kun se oli juuri saapunut.

 Sinisorsan pää on niin tosi kiiltävä ja komea näin keväällä. Poikaparein sitä kuljetaan!

Tukkasotka vartioi vaimonsa unta. Tunnin olimme tällä paikalla, mutta minnekään ei isäntä poistunut nukkuvan vaimonsa viereltä.

 Sitten ihan vierestä uiskenteli piisami.
Jotainhan sillä oli raahattavanaan suussa.

Ei mitään suurta linturyntäystä, suuri osa on mennyt jo pesimään, mutta kivoja pikku kokemuksia.

kivitasku, tiltaltti, tukkasotka, liejukana, sinisorsa, piisami

5 kommenttia:

Kvilttaaja kirjoitti...

Kivoja kuvia. Nyt kun tiedät, missä liejukana asustelee, on se helppo löytää uudelleen. Se ei yleensä liiku kauaksi kotoa. En ole onnistunut näkemään piisamia vuosikausiin, vaikka niitä on esim. Suomenojan lintulammikoilla.

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Mielettömän kivat havainnot;-)) Näitkö linnun jalkoja? Tiltaltin jalat on tummat, ja pajulinnulla on vaaleat jalat.

Anu kirjoitti...

Hieno kuvasarja! Liejukanan nokka on upean värinen.

Tillariina K. kirjoitti...

Hyvä retki teillä! :)

Kirlah kirjoitti...

Anne: Jalkojakin yritin tutkailla, mutta kuten arvata saattaa, aurinko häikäisee niihin ja muutenkin ovat usein piilossa. Jossain kuvassa ovat jalat tummat, joissakin punertavat eli vaaleat. Vaikea sanoa. Joka tapauksessa pieni oli lintu.