perjantai 5. toukokuuta 2017

Yksi elispinnakin

Eilen toteutimme pitkäaikaisen haaveen käydä Joensuussa perhospuistossa. Tarkoituksena tutkia samalla matkan varteen sattuvat järvet ja lammet, ja niitähän Suomessa riittää, mutta suurin osa näytti olevan vielä jäässä, joten linnuista ei juuri tietoakaan. Paluumatkalla tulimme Liperin kautta, ja Liperin kirkon vieressä oli lampi, jolla näytti olevan enemmänkin elämää.
Elämäni ensimmäinen näkemäni mustakurkku-uikku näytti siellä myös uiskentelevan. Olisi nyt tullut vähän lähemmäksi, mutta se oli jo liikaa toivottu. Tästäkin riittää riemua kyllä pitkäksi aikaa.

Sitten yhtäkkiä huomasin jonkin kiitävän valtavaa vauhtia lammen poikki. Piisamihan se taisi olla. Eivät linnut siitä suuremmin piitanneet, naurulokit vähän älähtivät, mutta muuten se kävi linnusta. Mistä se piisami siihen tuli, ei aavistustakan, siinä se vain oli ja ui rantaan.

 Laitetaan kuva vielä lapasorsista, eivät nekään ole jokapäiväistä herkkua.

Vain telkkänaaras uskaltautui vähän lähemmäksi. Olisivat nyt nuo harvinaisemmatkin otukset olleet lähempänä.

Lammella oli vielä ainakin haapanoita, tukkasotkia, sinisorsia. Joku katselija väitti näkevänsä myös harmaasorsia, mutta ei minun silmiini osunut. Perhosista ja muusta seuraavilla kerroilla.

mustakurkku-uikku, lapasorsa, piisami, telkkä

1 kommentti:

Kvilttaaja kirjoitti...

Kivoja kuvia. Piisami sopii hyvin lintulammille. HIenoa saada siitä kuva.