sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Tänään sattunutta


Aamulla herättyäni huomasin, että oli  sumua. Ja vieläpä sellainen tuntu, että sumun hälvettyä tulisi aurinkoinen päivä. Menin kiireesti rantaan, mutta sataman tienoilla oli jo kaikki sumu hälvennyt, lokkipari vain piti omaa ilakointiaan.
 
Siirryin muutaman kilometrin päähän, ja siellä oli jo järvi suurelta osin sula, ja sumuakin oli vielä ja aurinko siilautui sumun läpi.

Vesilintuja on tähän mennessä tullut äärettömän vähän muihin vuosiin verrattuna. Eihän lintuja varmaan ole paljoa olemassakaan, sillä parina viime vuotena on pesinnät niillä menneet pieleen.

 Kun sitten siirryin tien yli toiselle puolelle, oli siellä lahdenpohjukka, ja sumu vielä niin paksua, että kuikat vain huonosti näkyivät. Löysin ne aluksi vain äänen perusteella.

En muistanutkaan, että sumuisina aamuina koko metsä on hämähäkinseittien peittämä. Pienet vesipisarat seitissä aiheuttavat sen, että seitit erottuvat aurinkoa vasten  hyvin. Ei todellakaan uskoisi, että tällaisia seittejä on aivan valkoisenaan koko metsä täynnä. Ne vain eivät yleensä erotu.

 Siirryin parinkymmenen kilometrin päähän peltoaukeille, mutta nyt oli sumu jo hälvennyt aivan kokonaan. Räkättirastas juoksi edelläni kantaen löytämäänsä toukkaa.

Ihmeekseni näin vielä tilhiäkin. Osa istui koivussa.

Osa naposteli pajun kukinnoista jotain syötävää.
 Tilhiä on tänä vuonna ollut aivan ylenpalttisen runsaasti ympäri pitäjää.

Ja kaksi töyhtöhyyppää "ilmassa leikkiä löivät"...

Mutta se, mitä olen monta päivää yrittänyt metsästää, ei vain osu näköpiiriini saati linssuin eteen. Tiedän kaksikin paikkaa, missä on taivaanvuohia ja lentävät soidinlentoaan ja huutavat tik-tak-lauluaan, mutta en onnistu pääsemään näköetäisyydelle. Tai sitten en näe niitä ajoissa. Tänään lähti taivaanvuohi ihan vierestäni lentoon, mutta kun en ymmärtänyt ajoissa. Eihän niitä erota, kun ovat ihan maaston värisiä.

1 kommentti:

Tillariina K. kirjoitti...

Lintuisa päivä sitten kerrassaan! Leppoisaa sunnuntaita!