perjantai 2. marraskuuta 2018

Vajavaisia

Ikkunasta näin taas sen yksijalkaisen mustarastasnaaraan. Se on tosi hyvin oppinut pitämään tasapainonsa. Välillä meinaa kallistua nurin, mutta saa korjatuksi asentonsa heti. Se on yhtä vikkelä pakenemaan kuin terveetkin. Meinasin ottaa ulkonakin vielä kuvan ilman ikkunan välissäoloa, mutta vaikka kaukaa nurkaan takaa vain hieman kurkistin, jo vilisti kiljuen karkuun.


Kesällä oli sataman tienoilla varpunen, jolla ei ollut pyrstöä. Hyvin sekin tuli toimeen, eipähän tarvinnut laahata perässään pitkää riippaa.

Ei kommentteja: