Eikä sekään tavallinen naaras vaan perhoskirjan mukaan harvinainen valesina-muoto: pohjaväriltään ei keltainen vaan harmaanruskea. Kovin se oli repaleinen ja kulunut, joten nyt aloin vähän epäillä, olisiko minulle sittenkään sattunut onni nähdä mitään harvinaisuutta. Jospa se onkin vain kulunut vanhuuttaan.
Perhonen kävi vähän väliä jossain ja tuli taas takaisin imemään mettä. Sen päivän se siinä hääri, mutta ei ole sen koommin näkynyt.
keisarinviitta
2 kommenttia:
Ompa raukka repaleinen..elämä rasittaa. Kaunis perhonen jokatapauksessa.
Taina: Perhonen on kaunis. Harmi, että täällä päin on kovin vähän niittyjä, että näkisi perhosia enemmänkin ja erilaisia.
Lähetä kommentti