keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Tuhottomasti suokukkoja

 On tullut käydyksi vähän siellä sun täällä. Isossakyrössä tuli ihan yllättäen peltoaukean laitaa ajaessa vastaan suokukkoja. Koska pelto oli mullospeltoa, en tarkkaan erottanut, montako lintua siellä oli, mutta ainakin kuusi on päässyt joissain kuvissa samaan kuvaan.
 Erikoinen lintu siinä mielessä, että koirailla on jokaisella ihan erivärinen puku.

Olin netistä katsonut, että Vanhankirkon vieressä olevan Kontsaansaareen lietteisellä ulokkeella on keväisin nähty kahlaajia. Ja eikun sinne.  Ja ihme, siellähän oleskeli lisää suokukkoja iso liuta.


 Ja vähän väliä ne pyrähtivät lentoon, tuntui, että ne täyttävät koko taivaan. Niitä oli ihan "tajuttoman" paljon.
 Ja sitten vasta huomasin, että lentoon pyrähtelevät olivat enimmäkseen koiraita, jotka oleskelivat  kuvassa näkyvällä etummaisella saarekkeella. Tuo takimmainen uloke onkin aivan tupaten täynnä vieri vieressä istuvia naaraita, joita en ensiksi linnuiksi tajunnutkaan, luulin kulottuneeksi ruohoksi.

Koiraat pyrähtivät kuin yhdestä käskystä lentoon, tekivät aina kierroksen saarekkeiden yllä ja palasivat takaisin. Jonkin ajan kuluttua lopettivat lentonäytöksensä ja alkoivat putsailla itseään ja asettuivat lepäilemään.

2 kommenttia:

seita kirjoitti...

Onpa ollut kukkoja kerrakseen. Hienot kuvat.

Kvilttaaja kirjoitti...

Vau, mikä määrä ja miten koreita suokukkoja.