lauantai 22. kesäkuuta 2013

Punkkaritukkainen äiti

 Menimme hiekkarannalle uimaan ja kas, isokoskeloperhe lähti siitä uimaan kauemmaksi.
 Pienet kiipesivät sujuvasti emon selkään kuin ohjuksen kyytiin. Hieman kauempana perhe harjoitteli vesijuoksua ja kalojen perässä sukellusta ja muutenkin ne leikkivät iloisesti polskuttaen.
Kun poikaset väsyivät leikkiin, perhe tuli takaisin ohitsemme samalle rannalle mutta hieman kauemmaksi meistä.
 Isojen vesien linnut eivät yleensä näyttäydy näin lähellä, mutta mökkien yleistyttyä on lintujen kai ollut pakko sopeutua ihmisten läsnäoloon.
 Rantautumisen jälkeen alkoi peseytyminen. Ensin poikaset räpiköivät, huljuttelivat siipensä hyvin ja kun ne menivät kuivalle maalle kuivattelemaan, alkoi emon pesurituaalit.


Sen jälkeen tuulettelut, ja sitten maalle sukimaan ja kuivattelemaan. Sinne ne jäivät rannalle lepäilemään meidän lähdettyä.

isokoskelo

2 kommenttia:

Taina T kirjoitti...

Hyvin olen kuvannut punkkaritukan perhettä!!

Kirlah kirjoitti...

Taina: ihmettelen vieläkin emon pelottomuutta. Kyllähän sorsat tulevat lähellekin, mutta että koskelokin.