maanantai 6. heinäkuuta 2015

Tiiraperhe

Pitkästä aikaa oli tilaisuus käydä vähän melomassa. Lintujen puolesta oli melko laihanlainen saalis. Ei edes nähty kuin kaksi kuikkaa ja tiiraperhe. 
Aioimme mennä maihin pienelle luodolle, mutta tiirat varoittelivat meitä melko äänekkäästi lähestyessämme luotoa.
 Menimmekin viereiselle rannalle ja sieltä yritin tiirailla, missä kohtaa poikaset olisivat, jotta paluumatkalla saisin vaikka kuvatuksi. Ja minua onnisti nähdä, missä linnut pitivät majapaikkaansa.
Paluumatkalla tihrustamisesta huolimatta en nähnyt ensin mitään, sillä poikaset olivat piilossa.
 Mutta kun emot olivat rauhoittuneet ja hiljaa vain tarkkailivat tilannetta, nämä kaksi pikkuista tulivat esiin.
 En taida kanoottiin enää raahata pitkää putkea, sillä jos linnut heiluvat, kanootti heiluu ja itsellä kädet heiluvat, on melko mahdotonta saada teräviä kuvia. Toisaalta, en olisi saanut tämänkään vertaa, ellen olisi raahannut. - Ehkä kuitenkin taas raahaankin.

kalatiira

5 kommenttia:

Susanna Hietanen kirjoitti...

Ihania pieniä poikasia :-)

Katinka kirjoitti...

Oi mitä söpöliinejä <3! En ole ikinä nähnyt tiiran poikasia. Kiitos kun laitoit kuvat meille näytille. Kuvamminen kanootista ja kuten minä teen, veneestä, on haastavaa juuri siksi, kun välillä molemmat liikkuu, niin kuvattava kuin kuvaajakin =D.Ymmärrän täysin mistä puhut.

Tillariina kirjoitti...

Ekan kerran näen tiiran poikasia. Ihania pörröisiä ovat. Niin se on noiden halkojen (pitkät putket), että raahaamista saa harrastaa, toisaalta saa sitten kuvia, jotka muuten jäisi nappaamatta.:)

Kvilttaaja kirjoitti...

Kuvaaminen pitkällä putkella on välillä vaikeaa, mutta ilman sitä jäisi hyviä otoksia paitsi. Nyt, kun minullakin on pitkä putki, tuli takaisku: kamerassa on joku karva, joka näkyy kuvissa, muttei etsimessä ja täytyi viedä runko huoltoon. Saa nähdä, milloin pääsen taas kuvaamaan.

Kirlah kirjoitti...

Susanna: mietin aina, ovatkohan linnun suloiset poikaset myös emojensa mielestä suloisia ;)

Katinka: en minäkään ole ennen nähnyt tiiranpoikasia. Kuvaamisen avulla pääsee osalliseksi sellaisesta, mihin muuten ei ole mahdollisuutta.

Tillariina: just niin. Ennennäkemättömien kuvien toivossa jaksaa raahata. Toinen vaihtoehto on tietysti kulkea vain kahta kättä heiluttaen, mutta sitten ei näekään mitään uutta ja mielenkiintoista.

Kvilttaaja: voi harmin paikka. Mutta tuollaisilta takaiskuiltakaan ei voi välttyä.