lauantai 23. heinäkuuta 2016

Yökokeilu

 Yksinäinen koskelonpoikanen ui ja tähysteli veden alta kaloja. En vain ole vielä edistynyt niin pitkälle, että ilman emoa tietäisin, onko iso- vai tukkakoskelon poikanen. Joku sanoi lintusivulla, että ei poikasia tarvitse tunnistaa. Jos näin ajatellaan, niin tarvitseeko tunnistaa itse asiassa mitään muutakaan!

Kävimme suolla katsomassa, olisiko lakkoja. Ei onneksi ollut kuin muutama, sain keskittyä perhosten metsästykseen. Paitsi että niitäkään ei juuri ollut, sillä eilen taivas oli valtavan paksussa pilvessä. Toisaalta se taas oli hyvä, jaksoi paremmin rämpiä. Tällainen hieno perhonen oli. Vaikkei minulle mitään hyötyä ja etua ole tämänkään tunnistuksesta, haluan silti jossain vaiheessa yrittää tunnistaa, kunhan ehdin.

 Minulla on ollut tarkoitus laittaa yöperhosia varten lakana ja valo siihen loistamaan. En ole vielä ehtinyt, mutta yöllä pihalampun valolle tuli valtaisa määrä erilaisia otuksia. Tämä sulkanen lampun päällä.

 Tosi korkealla olevan toisen pihalampun alapuolella oli tällainen, joksikin koisaksi arvelisin. juuri talon nurkan kohdalla, joten toinen puoli kuvasta pimeää.

 Tämä taitaa olla niitty-yökkönen. Kirjan mukaan se on hyvin yleinen ja tulee ensimmäisenä valolle.
Nurkan kohdassa oli tämäkin. Mutta tunnistaminen mahdotonta.

Tällainenkin lepäili valon loisteessa.

Oli vielä monta muutakin perhoslajia, mutta kuvat niin suttuisia, ettei niistä saa tolkkua. Tämä oli ensimmäinen kokeilu houkutella yöperhosia valolle. Kyllähän niitä houkutelluksi saa, se ei näytä olevan ongelma. Ongelma on pimeässä kuvaaminen. Siinäpä riittääkin haastetta tuleville vuosille.

4 kommenttia:

Francisco Manuel Carrajola Oliveira kirjoitti...

Excelentes e belas fotografias.
Um abraço e bom fim de semana.
Andarilhar

Kvilttaaja kirjoitti...

Hieno alku yökuvaukselle. Harjoitus tekee mestarin.

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Yökuvailu on tosi hauskaa ja mielenkiitoista! Sitä näkee omalla pihalla perhosia, joita ei ole voinut kuvitella olevankaan. Ihan ei saa selvää kahdesta alimmaisesta perhosesta, mutta jos muistat värejä voisi katsoa petomittarin ja
kannusruohomittarin. Terkkuja

Kirlah kirjoitti...

Kiitos kommenteista.
Anne, kiva että on jotain, mistä lähteä etsimään. Joskus tuntuu ihan toivottomalta, kun ei ole mitään käsitystä, mistä kohtaa alkaa etsiä 800-sivuisesta kirjasta. Sen jo ehdin havaita, että petomittareita ne eivät ole. Mutta kannusruohomittari on hyvin samannäköinen. Ihan näyttäisi siltä, että molemmat kuvat olisivat samaa lajia. Kiitos vihjeestä, tästä on hyvä jatkaa tutkimusta.