tiistai 19. huhtikuuta 2016

Rusakonpoikanen

Eilen kuulin tonttimme alareunasta alkavan kostean alueen tienoilta  tik-tak-ääntä. Taivaanvuohelta kuulosti. Yritin hissukseen mennä lähemmäksi, jos vaikka vihdoin saisin kyseisestä otuksesta kuvankin. Mutta törmäsinkin yllättäen rusakkoon.

Ja perässä tulla vipelsi toinen, mutta pienempi ja huomattavan vaalea. Sen täytyy olla poikanen.
Sinne ne pyyhälsivät piiloon. Mitäs ne nyt minun kuvaamista olisivat odotelleet.
rusakko

8 kommenttia:

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Aivan mahtava kohtaaminen;-))

Susanna kirjoitti...

Ihanat löydöt <3

Kvilttaaja kirjoitti...

Luontokuvaus on täynnä hauskoja yllätyksiä. Siksi se on niin palkitsevaa.

Tillariina K. kirjoitti...

Ei paha osuma tuokaan! :) Aamuisin rusakko (tosi iso) käy syömässä naapurissa nurmea. Heillä jo vihertää ihan talon vieressä!

Anneli A /Pihakuiskaajan puutarha kirjoitti...

Luontokuvaaja löytää aina jotakin mielenkiinoista. Hieno kohtaaminen.

Francisco Manuel Carrajola Oliveira kirjoitti...

Fantástico e muito bem apanhado.
Um abraço e boa Quarta-Feira.

Kirlah kirjoitti...

Kiitos kommenteista. On todella kiva, että olen keksinyt viisi vuotta sitten alkaa kulkea kameran kanssa. Minulta olisi muuten jäänyt kaikkea kivaa kokematta. Suosittelen sellaisellekin, joka ei vielä ole huomannut tällaista harrastusta ottaa omakseen.

Anu kirjoitti...

Kivan näköisiä rusakoita :)