tiistai 17. toukokuuta 2016

Löysin vaikken etsinyt

 En minä tätä lähtenyt aamulla pihaan kuvaamaan. Olin kuullut eilen satakielen laulua ja sitä meinasin etsiä, mutta ei sitä tänään kuulunutkaan missään. Vaan ihan lähellä koivussa lauloi punavarpunen. Kyllä ihmettelen, miten ei millään meinaa löytää lintua, vaikka ääni kuuluu selvästi läheltä.
 Ja sitten se lentää ihan yläpuolelleni tajuttoman korkeaan tammeen. Olen lentää selälleni sitä etsiessäni.
 Kurkkukarvat vain pölisevät konserttia pitäessä.

 Ja koivutaimikosta kuuluu vaikka minkälaista liverrystä. Ihan saan hepulin, kun en näe mitään ja jos näen, en kerkiä mitään. Ja jos ehdin, en tunnista. Yksi tuijottaa pihlajasta.

Kas, naakkakin lentää tammeen korvaansa kaivelemaan. Se ei näe minua ja ilahdun, että saan kuvankin. Minulla ei juurikaan ole naakasta kuvia, sillä niitä on tullut paikkakunnalle vasta kolmisen vuotta sitten. Tänä keväänä kolme pariskuntaa on keksinyt meidän pihankin. Vaikka ruokinta on lopetettu, ne mielestään löytävät kaikenlaista kaivelemisen arvoista.

punavarpunen, naakka

6 kommenttia:

Francisco Manuel Carrajola Oliveira kirjoitti...

Fotografias fantásticas.
Um abraço e continuação de uma boa semana.

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Onneksi olkoon, hienoista havainnoista! En ole koskaan nähnyt punavarpusta luonnossa.

Kvilttaaja kirjoitti...

Saitpa ihanat kuvat punavarpusesta. Kun puissa on lehdet, piiloutuvat nuo laulajat hyvin lehtien sekaan, vaikka väri on näkyvä.

Anu kirjoitti...

Kiva teksti ja kivat kuvat.

Kirlah kirjoitti...

Kiitos kaikille. Punavarpunen on sentään kuitenkin aika näkyvä. Tänä aamuna kuului pusikosta vaikka kuinka paljon eri lintujen livertelyä, mutta parituntisen kyttäyksen aikana ei esiin tullut ensimmäistäkään. Tai jos vilauksen näin, olivat niin lehtien piilossa, että en saanut näkyviin. Haastetta siis vielä riittää;)

Maija Kotilahti kirjoitti...

Punavarpunen on komea ilmestys, kivat kuvat!!