perjantai 18. syyskuuta 2015

Pieni ravinnonetsijä

 Äidin puutarhassa Seinäjoella hyppelehti omenapuussa ihan ikkunan ääressä pikkulintu.
Tästä minä tykkäsin kovasti, sillä se oli helppo tunnistaa. Hernekertulta kovasti näyttää. 

Kuinka satuinkin katsomaan ulos juuri silloin, sillä koskaan en sitä enää sen viiden minuutin jälkeen nähnyt. Ei minään päivänä tullut enää ravinnonhakuun.






hernekerttu

4 kommenttia:

Susanna kirjoitti...

Upeat kuvat!
Hienoa, että satuit olemaan tarkkana ja paikalla :-)
Hyvää tuuria ei kannata vähätellä ;-)

Sirpa kirjoitti...

Söpö pieni hernekerttu.
Hienot kuvat!

Vikki kirjoitti...

Jotenkin tulee mieleen pähkinänakkeli. Tätä kyseistä lintu en ole tainnut havannoida.

Kirlah kirjoitti...

Susanna: tuurillahan tässä on seilattava kaiken aikaa. Olen todella huomannut, että parhaiten tulee eteen jotain kivaa, kun ei odota mitään. Jos alkaa toivoa ja etsimällä etsiä jotain tiettyä, ei takuuvarmasti löydä ;)

Sirpa: söpöliinihän se. Ja niin sulavaliikkeinen.

Vikki: minä puolestani en ole koskaan tavannut pähkinänakkelia. En tiedä, onko sellainen täällä edes mahdollista. Sekin tulee eteen jos tulee ;)