maanantai 3. heinäkuuta 2017

Pitkästä aikaa järvellä

Ei ole päässyt koko kesäkuussa kertaakaan melomaan milloin mistäkin syystä. Tänään menimme pitkästä aikaa, kun oli suhteellisen tuuletonta ja aivan kirkas taivas. Jo heti rannasta lähti kaksi telkänpoikaa uimaan, mutta emo vain piilotteli raukkiksena ruovikossa. Kun poikasille ei käynyt kuinkaan, uskaltautui emokin mukaan.

Kyllä emokin siitä rentoutui ja alkoi jo tähystellä syötävää. Poikaset sukeltelivat ja tarttuihan sieltä jotain suuhunkin. 
 Minusta näytti jonkin kasvin lehdeltä, ja sinne vain näyttää uppoavan nuorukaisen suuhun sekin kasvi. 

Eräällä rannalla kahvia juodessamme ui kauempana olevan pienen ruovikon keskelle kanadanhanhia. Neljä aikuista ja seitsemän isoa poikasta. Kanadanhanhi näyttää olevan hyvin menestyvä poikasten saannissa, oli sää mikä oli. Kirkonkylän rannassakin on valtavasti uusia poikasia. Aurinko kilotti vain niin kirkkaasti vastaan, että ei meinannut niitä edes nähdä.

Samaisen ruovikon vierellä olevalla kivellä paistatteli yksinäinen kalatiira.

Tämä alempi kuva kalatiiroista on jo eilisaamulta, kun kävin kiertämässä erään alueen etsien vesilintuja uusine poikasineen. Alueella, jolla aiemmin olen nähnyt kuikanpoikasiakin ja useanlaisia vesilintuja, ei ollut minkäänlaista muuta elämää kuin nämä kaksi tiiraa, mutta ei jälkikasvua näilläkään. Ei edes jokavuotisia joutsenia näkynyt missään. Kyllä on mennyt surkeaksi.

4 kommenttia:

Susanna kirjoitti...

Mahtavan kesäiset kelit!
Täytyy kovasti yrittää iloita siitä kesästä, mikä nyt on annettu :-)

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Meloen pääseekin lähelle lintuja;-)

Onneli kirjoitti...

Kauniita lintukuvia. Sää oli myös suopea teille

seita kirjoitti...

Ihania kuvia järveltä. Tyyniä ja aurinkoisia melontasäitä on ollut tosi vähän tänä kesänä.