sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Yksinäisiä

 Yksinäisiä on tänä kesänä paljon. Yksinään huuteli tämäkin haukka taivaalla. Olisiko hiirihaukka.

 Tämä on sama telkkä, jonka kuvasin jo jokin aika sitten kanoottireissulla kahden poikasen kanssa. Se asustelee samoilla paikoilla, jossa säilytämme kanoottia. Mutta tänään ei ollut poikasia. Olivathan ne jo aika isoja, mutta ei kai ne vielä olisi emosta eronneet? En ole koskaan nähnyt niin keskenkasvuisia yksinään. Olisivatko joutuneet surman suuhun kuitenkin.

 Yksinäisiä härkälintuja liikuskeli siellä täällä. Härkälintu ei ole kauhean arka lintu. Vaikka sukeltaa aina, jos sitä yrittää lähestyä, tulee kuitenkin melko lähelle uiskentelemaan, kun rantautuu jonnekin eväitä syömään.
Ihan keskustassa keskellä katua on liikuskellut yksi lokinpoikanen, josta on tullut jo melko iso teini-ikäinen. En tiedä senkään kohtalosta. Eilen, kun ajoimme paikalle varta vasten sitä kuvaamaan, jotkut olivat sitä ja sen emoja hätyyttelemässä. Ja sitten on niitä, jotka tahallaan yrittävät ajaa näiden päälle. Niin masentaa sellainen.

Lohdutukseksi uintireissulta sorsaemo kahden poikasen kanssa. Jollain on sentään vielä jälkikasvua, vaikkakin vain vähäisessä määrin.

Yksinäisiä näkyi tänään järvellä muitakin: yksinäinen kuikka, yksinäinen laulujoutsen ja tukkakoskelo. Joka luodolla tonottaa jonkinlainen lokki tai tiira. Tiirat ovat muina kesinä pitäneet valtavaa meteliä puolustaessaan poikasiaan. Nyt ei kuulu mitään meteliä, ei ole puolustettavaa. Nämä kaikki ovat niitä, jotka keväällä suurin toivein olivat perustamassa perhettä.

Minulle soitti eräänä päivänä joku saksalainen turisti. Olivat  matkailuinfosta antaneet minun puhelinnumeroni. Saksalaiset tulevat viikon kuluttua Suomeen ja haluaisivat jonkun näyttämään paikkoja, missä olisi lintuja. Jestas sentään, mistä minä heille sellaisia revin. Ei täällä ole mitään paikkaa, missä lintuja olisi kerralla nähtävissä suuria määriä. Aina on yksi siellä, toinen täällä, kaukana toisistaan. Kävin eilen tsekkaamassa erään paikan, jossa on pesinyt aiempina vuosina useita lajeja pienellä alueella. Tulos: västäräkki ja rantasipi. Muuten aivan tyhjää täynnä koko ranta.

3 kommenttia:

Tillariina kirjoitti...

Se taitaa olla aika iso prosentti, mikä lintujen jälkikasvusta joutuu surman suuhun ekana kesänään.

Anne Hagman-Niilola kirjoitti...

Tuohan on hieno juttu, pääset näyttämään suomalaista luontoa. He voivat olla tyytyväisiä, kun pääsevät lintupaikoille, vaikka lintuja ei tällä hetkellä paljon näykkään! Lentävä haukka näyttää ihan mehiläishaukalle;-)

seita kirjoitti...

En tunnista haukkaa, mutta kuva on komea.