sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Kas tilhiä

 
 Kas, tilhiä oli tullut taas pihaan.
Mutta kun minun kuvaustaitoni ovat mitä ovat,  täytyy tyytyä siihen mitä kameraan tuli.
 Vai laittaisiko vuodenajan syyksi, ettei oikein saa kunnon kuvia, hämäriä vain :(



torstai 27. marraskuuta 2014

Eikö muka väriä

Kun viimeksi väitin, ettei ole maailmassa enää muuta väriä kuin musta-valko-harmaa, lähdin oikein asiakseni pihaan etsimään, onko muita värejä. Ja löytyihän kaikki värit. Ensimmäiseksi näin sinistä ja keltaista.
Punaista on nyt mahdottomat määrät. Pihlajat, ruusut ja tämä koristeomenapuu (tai jokin sen tapainen nimeltään) ovat aivan kukkuroillaan punaista.
 Keltaista ja ruskeaa läytyy hanhikeista.
Tämä maksaruoholaji on siitä kiva, että se kukkii myöhän syksyllä väriä tuoden, eikä se kauheasti ole piitannut, vaikka on ollut pakkasia ja jo kaksi kertaa on ollut 10 sentin lumi päällä ja taas kaikki sulanut pois.
 Oranssia, mustaa, vihreää...


 Onhan se ruskeakin väriä.
Ja valkoinenhan sisältää kaikki värit.  

Vielä lostavat pensasmustikan lehdetkin. Pensasmustikka on ruska-aikaan aivan upea. 
Ja tuossa nuo pitkulaiset vaaleanvihreät lehdet ovat tyrnin lehtiä.

maanantai 24. marraskuuta 2014

Värit hävinneet

 Ei tarvitse tähän vuodenaikaan hakea kamerasta mustavalkokuvausasetusta. Sellainen on asetettu meille nyt luonnostaan.
 Itse asiassa harvoin tulee mennyksi järven rantaan niin, että on jo lunta, mutta järvi vielä sula.


Tämä viimeinen kuva on otettu viime torstaina, päivää aiemmin kuin nuo ylemmät kuvat. Eli lunta ei ollut muuta kuin vähän vaaleata härmää.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Kesämuistoja

 Pöllämystynyt.
 Puhtoiset.
 Varovainen.
 Vihainen.
 Odottava.
Iloinen.
Oikova.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Talviuni alkanut

 Otin taskukameran kävelyretkelle, jos kumminkin jonkin kuvan saisi, vaikka luonto on hiljennyt. Ja kas, valoa tuova lyhty roikkui rannan puissa.
Oli niin mukavan rauhallista, kun ei kukaan häirinnyt.
Kulku venevajoihinkin on loppunut.
Talviuni on alkanut.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Kaulankatkaisijat

Arkistosta löytynyttä kameraa korjaamosta odotellessa. Kamerakin on kuulemma korjattu, pääsen hakemaan sen ensi perjantaina. Saa nähdä, tuliko kuntoon.
Jostain ulkomailta. Melko korkealla kerrostalon katolla näytti mies olevan kaulastaan kiinni.

Näistä kuvista tulee aina mieleen laihialaisten hiirenpyydys: sahanterä ylös päin. Kun hiiri tulee kolostaan, laittaa kaulansa terän päälle ja pyörittää kaulaansa molempiin suuntiin ja ihmettelee: "Ei oo juustoa, ei oo juustoa", katkaisee terä samalla kaulan!

tiistai 11. marraskuuta 2014

Myrkyllisiä

Kesäisiä muistoja harmaan marraskuun keskelle: näsiän marjoja eli riidenmarjoja.
Marjat ovat erittäin myrkyllisiä.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Ruokaa riittää




 Luulin, että tilhiä ei näkyisi vielä aikoihin pihapuissa, sillä pihlajanmarjoja on tänä vuonna joka paikassa rutkasti. Mutta viikko sitten olikin pihapuu täynnä tilhiä. Koivusta ne siirtyivät pihlajaan, ja söivät puolet marjoista. Sen jälkeen ovat lentäneet aterioimaan jonnekin muualle.
Tämä kuva jo aiemmin syksyllä otettu. 

lauantai 1. marraskuuta 2014

Vain sulat jäljellä

 
 Jokin metsäkanalintu on päässyt tänään hengestään. En tiedä, onko metsästäjän kynimä vai onko lintu kohdannut ketun tai jonkin petolinnun. 
Sulkien lisäksi yksi kokonainen siipi ja yksi jalka oli jäänyt tähteeksi.

 Eikä tapahtumasta ollut kulunut kauaakaan ennen meidän paikalle tuloa. Vähän vielä verta tihkui jalankappaleestakin.
 Pienet lammet ovat jo riitteessä.
 Tosi kaunis päivä oli, harvinaista marraskuussa.