maanantai 30. tammikuuta 2017

Albinoja ja pihabongaus

 Vuoksella viikko sitten uiskenteli sorsien joukossa yksi ihan valkoinenkin sorsa. Kauniin näköinen.

Kai tällaiset albinot ovat ihan tavallisia. Ei sitä ankaksikaan kai voi kutsua, ankathan ovat paljon suurempia.
Ja kun joskus olen tutkinut vanhoja kuviani, löysin sieltä tällaisen. 90-luvulla järjestettiin täällä turisteille vanhoilla kirkkoveneillä retkiä. Perillä oli letunpaistoa ja hämmästyksekseni kuvaan oli tullut lintupariskuntakin. Ja mitä ihmettä! Vieläpä valkoinen. Kai nämäkin ihan vain sorsia ovat, tuolla toisellakin on jotain valkoista rinnassa, vai onko auringon heijastumaa. Tämä kuva on siltä ajalta, jolloin en ymmärtänyt lintuihin kiinnittää mitään huomiota, enkä juuri valokuvannutkaan mitään.

******************
Laitanpa nyt samaan syssyyn lauantaisen pihabongauksenkin tuloksen, kun en nyt ainakaan viikkoon ehdi tänne mitään kirjoittaa:

talitiainen 15, sinitiainen 5, närhi 2, keltasirkku 13, käpytikka 1, hömötiainen 1. Siinä ne olivat. Oli tosi laiha tulos pihalintumääriksi ja lajeiksi. Varpushaukkakin pyyhälsi pihan yli, mutta ei ollut tuon bongaustunnin aikana. Samoin se hiljattain kuvaamani varpuspöllö istuu edelleenkin joko aamulla tai illalla sähkölangalla samassa paikassa. Lienee saanut myyriä, kun niin uskollisesti istuu.  Mutta eihän se tietysti päivällä siinä oleile.

lauantai 28. tammikuuta 2017

Merimetso


 
Johan siitäkin on viikko vierähtänyt, kun kävimme Imatran Vuoksella katsomassa, olisiko siellä jotain ihmeellistä. Olin toivonut kovaa pakkasta auringon lisäksi, että vedestä olisi noussut höyryä. Aurinkoa kyllä oli, muttei höyryä eikä paljon pakkasta. Ehkä hyvä niin, jäätynyt olisin kuitenkin.

 Merimetsoja oli.
Uinnin jälkeen on pudisteltava vesi pois.

Ja sitten tyypillinen merimetson veden- ja hienkuivatteluasento.



Hyvästi merimetso. Saa nähdä, milloin ne keksivät levittäytyä meidän rannoillemme.

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Pimeässä hiippailija

No nyt se onnistui. Koko talven on varpuspöllö käynyt sähkölanglla lintulaudan yläpuolella kyttäämässä myyriä, jotka puolestaan käyvät syömässä maahan tippuneita siemeniä.

 Luulin, etten saisikaan siitä kuvaa, sillä se oli yleensä langalla tai tolpan päässä iltaisin niin pimeällä, että sen juuri ja juuri erotti.

 Tänään se istui paikallaan jo aamusta melko pimeällä. Aamussa on se hyvä puoli, että kaiken aikaa tulee valoisampaa ja valoisampaa. Aurinkokin punasi taivaan aivan punaiseksi, mutta eipä sattunut lanka juuri siihen punaiseen kohtaan.

 Ihmeellistä, että ihan ulkona portailla sain sitä kuvata, lintu ei välittänyt mitään. Mutta sitten jossain vaiheessa se kääntyi ja tässä suunnittelee lähtemistä.
vaarpuspöllö

perjantai 20. tammikuuta 2017

Sorsilla jo soidinta

Nythän on vasta tammikuu. Olin kovin yllättynyt, kun sorsakoiraat olivat jo hienoissa juhlapuvuissa ja käyttäytyivät kuin kosiomenoissa. Kuinka en ole ennen nähnyt, että koiraat uiskentelevat pää veden pintaa viistäen ja selvästi on niillä kevättä rinnassa. Olen siis aina tähän asti ollut pari kolme kuukautta myöhässä niistäkin kekkereistä. Näillä koirailla ei kuitenkaan ollut vielä valittua paria.

Oli sitä kevättä naaraillakin. Useampi pariskunta ui vastakkain ja naaras ja koiras vuorollaan nyökyttelivät toisilleen.

Tämä pariskunta oli päässyt jo kovin pitkälle kosiomenoissaan. Nyökyttelyn jälkeen naaras odottaa jo valmiina.

 Ja koiras ryhtyy toimeen.

 Mutta kyllä minun käy naarasta sääliksi. Pää on tuolla veden alla. Henkensä kaupalla sitä saa sukuakin jatkaa.
 Siellä se näyttää välillä haukkovan henkeään.

Kyllä on lintujen rakastelukin uhkarohkeata touhua naaraan kannalta. Siellä se on jossain pemisteltynä sikin sokin ja yrittää toipua.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Vuoden viimeisenä päivänä

 Muutama kuva eiliseltä kameranulkoiluttamisreissulta. Ei se aurinko jaksa koko naamallaan paistaa näin vuodenvaihteen tienoilla, mutta ilahdutti sentään vähän vilkuilemalla pilvien takaa.
 Saimaa on aina uudenlainen joka säässä. Pitäisikö vihdoinkin ottaa asiaksi ja käydä kuvaamassa jokin tietty kohta joka kuukausi ja vuoden kuluttua tehdä kuvasarja siitä, millainen paikka on eri säissä ja eri vuodenaikoina.