sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Kohta kaikki syöty


Saapuivathan ne rastaatkin viimein. Valtava parvi lehahti koivunlatvasta pihlajaan, jonka yläoksat oli putsattu jo tilhien suihin.

Niillä oli joulupukkikin mukana.

Vielä on jonkin verran valikoimaa.

Sinne hutkahti marja kitaan.

Kaikki kuvat ikkunan läpi otettuja. Vaikka kuinka varovasti avasin oven, lehahtivat linnut tiehensä, eikä minulla ollut enää mahdollisuutta jäädä odottelemaan mahdollista paluuta. Riensin nääs ensimmäisiin pikkujouluihin pariin vuoteen. Täällä ainakin saa nyt vielä sellaisia pitää.

räkättirastas

tiistai 23. marraskuuta 2021

Vahvemman oikeus

Eilen olikin aurinkoinen päivä, joten sonnustauduin ulos kameran kanssa. Harmaapäätikka lensi rasvapötkölle, jossa käpytikka oli jo kaikessa rauhassa. Harmaapäätikka on tottunut siihen, että kun se ilmestyy, muut lakoavat.


Mutta eipä käpytikka antanutkaan periksi. Se ei antanut koon hämätä itseään. Tulija yrittää saada käpytikan tuijottamalla katoamaan, mutta ei onnistu. Harmaapäätikka vie nokkansa ihan toisen nokkaan kiinni. En kuullut mitään ääntä, mutta lopulta käpytikan hermot pettävät ja se siirtyy parikymmentä senttiä sivummalle, että toinen pääsee yksinään pötkölle. Vasta kun harmaapäätikka suvaitsee poistua, tulee käpytikan vuoro.

maanantai 22. marraskuuta 2021

Pikkuötököiden maailmaa

Ei ole taas "ehtinyt" käydä kuvailemassa, joten katselin kesäisiä kuviani. Vaikka en niin hyönteisistä piittaa, olen silti usein räpsäissyt niistäkin kuvan, ja ajatellut, että "jos vaikka joskus tarvitsen". Mihinkähän kuvittelen niitä tarvitsevani. Nyt kuitenkin synkän marraskuun vastapainoksi jotain menneeltä kesältä.

Hämmästykseni on aina suuri, kun katson jotain hyönteistä. Näissähän on aivan mahdottoman ihmeellisiä ja erikoisia olioita, joillain mahtavat tuntosarvet, joillain karvaista käpälää tai muuta kohtaa.



Olen myös yllättynyt, miten mahdottoman monenlaisia hämähäkkejäkin on olemassa. Tämä on tullut kuvattua "väärältä" puolelta.





perjantai 5. marraskuuta 2021

Pihassa nähtyä

Harmaapäätikkakin on taas ilmestynyt maisemiin. Näyttävät pikkulinnut sitä kovasti kunnioittavan, sillä jos ne erehtyvät vahingossa tulemaan yhtaikaa syömään, lähtevät kyllä saman tien pois. Kun harmaapää lähtee pois, heti on pötkö täynnä tiaisia ja pikkuvarpusia.


Iloinen yllätys oli jälleen myös valkoselkätikka.


Pulujen invaasio ei suuresti ilahduta, vaikka ei tietysti pitäisi lintuja asettaa eri arvoon. Mutta "ovathan ne kivoja silloin, kun eivät vakin ole meidän pihassa".

torstai 4. marraskuuta 2021

Saapuivat sittenkin


Kyllä sittenkin saapui marjansyöjiä. Turhaaan pelkäsin, että pihlajanmarjat jäävät syömättä. Pieni tilhiparvi on nyt pari päivää pyöriskellyt lähettyvillä, mutta hitaasti hupenevat marjat, niitä kun on nyt kaikilla muillakin.