Vasta muutama näyttäytynyt

 Perhosia oli pari viikkoa sitten jo mukavasti liikkeellä, mutta nyt on taas niin kylmää, ettei näy ensimmäistäkään. Ilahduttavasti ovat nokkosperhoset ilmestyneet monien taantumavuosien jälkeen.

Aurinkoisina päivinä oli valtavasti sitruunaperhosia. Hyvin osaa suojautua parittelun aikana. Ei heti arvaisi perhosiksi.

Yhden kerran laitoin yövalonkin lakanalle. Ei tullut lakanalle ketään, mutta pihavalon vieressä oli tunnusraitayökkönen. Olen odotellut pilvisiä, lempeän lämpimiä iltoja, että laittaisin valon uudestaan, mutta kun on kovin kuulaita ja kylmiä iltoja, eivät nämä yöllisetkään lennä.
Suruvaippa ja koivutyttöperhonen on näiden lisäksi näyttäytyneet, siinäpä tänä keväänä näkemäni perhoset.

Ymmärsi vihjeestä

Kauris tuli iltahämärissä pihaan, näytti syövän lintulaudan alle tippuneita jyviä. Selvästi paikka oli sille entuudestaan tuttu. Mutta kun se välillä lähti lyhentelemään koristepensaita, avasin ulko-oven vihjeeksi, että ymmärtäisi siirtyä muualle. Ja ymmärsihän se.
En tiedä, missä sen kaverit ovat. Täällä kirkonkylällä on vuosikausia liikuskellut 3-5 kauriin porukka. Ei kai vain kaikki muut ole päässeet hengestään.

Aamulaulajat

 Aamun laulajat: punarinta ja punakylkirastas.

Pareittain

 

Eilen oli niin kaunis aurinkoinen päivä, että kiersin muutaman lammen tutkimassa, onko saapunut jo lintuja pesimään. Ekalla lammella oli telkkäpari ja tavipari. Telkät kisailivat keskenään. Ihan tuli mieleeni suomalaiset vanhat elokuvat, joissa rakastunut pari ensin kiehnää toisiaan ja sitten tyttö lähtee juoksemaan muka karkuun. Aivan samoin toimi tämä telkkätyttö. Kuuluu leikkiä vaikeasti saavutettavaa.

 Tavit olivat minulle yllätys, ei tällä lammella aiemmin niitä ole näkynyt, mutta saahan sitä paikkaa vaihtaa. Tavikoiraan vihreä laikku hehkuu tietyssä valossa aivan häikäisevästi.

 Ja tätä en tunnistaisi taviksi, jos ei vihreä siipipeili näkyisi (mikä usein jääkin piiloon) ja jos ei se kulkisi koiraan mukana. Kesällä ilman koirasta on taas vaikeuksia tunnistamisessa, sorsa mikä sorsa.

 Eräällä toisella lammella oli myös telkkäpari. Mutta siellä liikkui myös sinisorsapari sekä haapanapari. Haapananaaraan osaan jo tunnistaa ilman koirastakin.

Niin mahdottoman kaukana vain olivat. Tämänkin lammen ääreen olen tavallisesti päässyt ihan veden viereen, mutta nyt oli taas täältäkin hakattu kaikki puut ja pensaat laajalta alueelta, joten en uskaltautunut kovin lähelle. Olisivat lähteneet lentoon. Haapana ei muutenkaan ole kovin luottavainen lintu.
Kolmannella lammella oli telkkäpari. Neljäs paikka oli kapea kannake Saimaassa. Kolme joutsenta uiskenteli siellä.

telkkä, tavi, haapana,

Räpyttely tehosi

Puussa istui kottarainen.

Ilmeisesti se oikein lauloi pitemmänkin lurituksen, mutta korvani ei ottanut kuin pari tavua.(Lapsuudesta muistan hyvin kottaraisen laulun, mutta en näköjään kuule enää mitään kivaa).

Ja räpytteli siipiään viehättävästi.

Ja tehosihan se laulu ja räpyttely. Sieltä saapui innoissaan toinen puolisko. Minulle ei vain näytetty mitään muuta. Lensivät yhdessä pois.

Vähiin käyvät ennen kuin loppuvat

 Aamulla käväisimme peltoaukealla katsomassa, olisiko siellä mitään elämää. Punakylkirastaita

oli räkättirastaiden kanssa aika paljon. Kiuruja yritin etsiä, mutta niitä ei ollut.

 Muutama töyhtöhyyppä lenteli, mutta enimmäkseen niitä kiinnosti ruuan etsintä.

 Kanadanhanhipari oli vähän kevättunnelmissa.

Mutta häiriintyivätköhän töyhtöhyypästä, joka lensi aivan toisen eteen.

 Jonkin aikaa hanhet keskustelivat keskenään, ja päättivät siirtyä muualle.

Joutsenet ovat huvittavia. Pariskunta lensi melko kauaksi, eikä niistä muuta näkynyt kuin pää joskus kurkki heinikosta.

Myöhemmin kävimme vielä rannassa. Kevään ensimmäinen isokoskelopariskunta lähti edestämme uimaan. Satuimmepa juuri taas niitä häiritsemään. Emme arvanneet niiden olevan ihan edessämme. Kovin ovat vähäiseksi käyneet vesilinnut. Joka vuosi vain vähenevät.

Miten ovat paikkakunnan isännät kaikki keksineet kaataa metsiään juuri tänä keväänä. Valehtelematta suurin osa paikoista, joissa olemme käyneet lintuja vuosien mittaan katsomassa, on kaadettu viimeistä puskaa myöden matalaksi. Jopa se alue oli putsattu, jossa muutamana vuotena olemme käyneet kurkkimassa teerien soidinta. Eilen aamulla menimme jo viiden aikaan paikalle, mutta koko alue ammotti tyhjyyttään. Enkä ymmärrä, miksi puut oli kaadettu. Sillä alueella ei edes ollut tukkipuuta, vain ranteen paksuisia rankoja oli saatu. Teeriä kuului hyvin hyvin kaukaa, kuitenkin meidän ulottumattomissa.

Keväinen linturetki

Linturetki tutuille paikoille, joko vakituiset asukit ovat saapuneet. Pikkulammen laulujoutsenet olivat tulleet. Jäistä vapaa on vain pieni lutakko, mistä sai ruokaa kaivetuksi. Tässä nämä samat ovat pesineet jo monta vuotta.

 Peltoaukean kurkipari oli niinikään tutulla paikallaan. Löivät välillä ihan leikiksi. Nyökyttelivät ja hyppelehtivät. Odottelin oikein pitempää tanssia, mutta ei hyvää liiaksi.

 Metsäpolun varrella oli pyrstötiainen keräämässä pesätarpeita. Kiva että on talven jäljiltä horsman kukinnoista jäänyt vielä jollekin pesän pehmikkeitä.

Kevät keikkuvi

 Eilen vielä pyrytti lunta ihan sakeasti, ja punarinta, rautiainen, vihervarpuset, mustarastaat ja peipot ihmettelivät, mitäs nyt!

Tänä aamunakin tuli silkkaa vettä, mutta sitten simsalabim! aurinko paistoikin koko päivän ja taas uusi lintulaji on saapunut: sepelkyyhky. Sekin on kovin harvinainen näky, kun yleensä metsissä lymyilevät. Näitä oli nyt pariskunta, mutta ei onnistunut samaan kuvaan.

Kevään etenemistä

 Joka vuosi harakat tuovat poikasensa meidän pihaan, ja siitähän poikaset oppivat käymään vähän väliä aikuisenakin lintulaudan alla kyttäämässä. En tiedä, onko tämä samaa perhettä vai muutenko vain parveilevat, mutta kevättä tuntui olevan rinnassa.

 Punakylkirastaskin näytti pihassa hyppelevän. Samoin punarinta on saapunut, kuten peippokin. Mustarastaita kirmaisee aina kovalla metelillä pusikkoon, kun ulko-oven avaa.

Kävin taas aamulla rannassa katsomassa, miltä siellä näyttää. Tällaista oli. Siellä täällä naurulokkeja tai kalalokkeja, ei muita. Ilmeisesti suurin osa muista on jossain avoselkien luodoilla ja saarilla.

Jäi ilman saalista

 Ei ole tintti turvassa verkonkaan sisällä. Yhtäkkiä havaitsimme, että talipötköllä roikkui varpushaukka, ja kynsissään sillä oli talitiainen. Aika pitkään roikkuikin, koska ehdin hakea kamerankin.

Mutta eihän se saalista millään saanut verkon läpi, joten se joutui luovuttamaan, ja tintti putosi maahan. Haukka lehahti lähelle omenapuun oksalle ja sieltä vaani päätään pyöritellen uutta saalista. Toivoimme, että se olisi älynnyt hakea maahan tippuneen tintin. Mutta koska tintti oli kuollut, ei haukka huomannut liikkumatonta saalista.
Ikkunan läpi vain ei tahdo saada kunnon kuvia.

varpushauukka