Ensimmäisiä

Vihervarpunen oli ensimmäinen muuttava pikkulintu, joka tänä keväänä saapui meidän pihaan. Kymmenittäin niitä helisi pihapuissa ja ruokintapaikalla, ja ovathan ne siellä vieläkin. Yllä koiras.

Ja tämä on naaras.

Aamulla jo pimeän aikaan lähdin tietämälleni teerien soidinpaikalle. Kerrankin olin ajoissa. Mutta eivät ne tulleetkaan juuri sille paikalle, johon tavallisesti, vaan paljon kauemmaksi. Ainakin kymmenen niitä lensi jonkin matkan pääähän, jossa ilmeisesti on aukeaa, ja puissa oli ainakin viisi yhtaikaa. Ei voinut mennä lähemmäksi. Puissa olevat tähystäjät olisivat heti varoittaneet, ja muutenkin sinne oli aikamoinen matka risukkoista metsää. Olkoot tältä keväältä teeret. Ehkä en enää viitsi toista kertaa mennä, ellei kaveri houkuttele.

teeri, vihervarpunen
 

Soidintavat

Käväisin aamulla teerien soidinpaikalla. Autosta ulos astuessa oli jo kova meno päällä useammallakin suunnalla. Mutta heti autolta näkyi yllä oleva näky. Puussa oli tietysti tähystäjä. 
 

Läksimme toisaalle. Siellä oli kuusi soidintavaa koirasta ja puissa muutama naaras. Kovin lähelle emme arvanneet mennä. Tämäkin kuva ankarasti kropattu, mutta onpahan todisteena, että teeriäkin sentään on vielä olemassa.

teeri

Vielä muutama lintu Savonlinnan reissulta

Vielä on laitettava muutama lintukuva toissapäiväiseltä Savonlinnan reissulta.Eivät mandariinisorsat suinkaan ainoita lintuja siellä olleet. Haapanoita oli jonkin verran. Haapanalla on kiva pillimäinen ääni.

Useilla näytti olevan pesupäivä.

Kuten sinisorsallakin. Monilla sorsilla oli myös soidinta, ne kulkivat pareittain ja nyökyttelivät päätään.

Ja jossain lätäkössä peseytyivät myös viherpeipot.

Useimmilla kanadanhanhilla oli kevätkarkelot meneillään. Ne näykkivät toisiaan.

Ääntelivät ja ojentelivat kaulojaan. Aikamoinen kielikin näyttää niillä olevan.

Ja mandariinisorsat lähtivät lopuksi nukkumaan.

Yllätyksenä pari meriharakkaa.

Ja tietysti lokkeja. Kalalokki on minun suosikkini.

Yksi selkälokki lenteli paikan yllä. Tämä laji on kuulemma kovasti taantumaan päin. 

Oli siellä vielä ainakin peippoja, naurulokkejakin ja naakkoja. 

kalalokki, selkälokki viherpeippo, sinisorsa, haapana, kanadanhanhi,mandariinisorsa, meriharakka
 

Pesiviä pareja

Eilen oli asiaa kaupunkiin ja samalla kävin tietysti eräällä lintulammella, jossa olen nähnyt joskus lintuja. Olihan sinne jäänyt pesimään iso joukko eri lajeja. Härkälintuparilla oli vasta soidin"karjunnat" meneillään.

Silkkiuikku oli asettunut jo pesään.

Ja toinen uiskenteli joutilaana tukka pystyssä.

Naurulokkeja oli runsaasti. Tässä pariskunta pesällään. Sattui kuuma päivä, lintukin läähätti makoillessaan.

Nokikanoja oli kaksi tai kolme paria, rantakasvustosta ruokaa etsimässä tämä.

Räkättirastaita tuntui myös olevan paljon, ruokaa kantamassa tämäkin.

Ja vielä oli joillakin lokeilla parittelumeininkiäkin. 

Näiden lisäksi oli joutsenpari, haapanoita, telkkiä, peippoja ja muita pikkulintuja. Odotan kovasti, että pääsen kohta näkemään pesivien lintujen poikasia. Muistaakseni en ole silkkiuikkujen poikasia vielä koskaan nähnytkään.
 naurulokki, härkälintu, silkkiuikku, nokikana, räkättirastas,

Peltoaukealla

 

Tein retken eräälle peltoaukealle, jossa on joskus ollut kiuruja, takavuosina paljonkin. Mutta vaikka minulla oli hyvin kuuleva ja näkevä kaverikin mukana, ei ollut mainittua lajia. Sen sijaan tuomessa lauloi punavarpunen.

 

Toisaalla lauloi punavarpusnaaras.  Molemmat sukupuolet näyttävät tällä lajilla laulavan.

 

Pikkuvarpunen etsiskeli jotain pajukossa.

Ja töyhtöhyyppiä oli runsaasti. Niillä oli nyt soidinlennot parhaimmillaan.

Soidintaan lenteli myös taivaanvuohi. Se vain oli paljon korkeammalla ja niin nopea, etten vieläkään saanut siitä yrityksistä huolimatta kunnon kuvaa. Mutta näkyypähän tuo pyrstön muoto, jolla lintu saa mäkättävän äänen aikaan.

Räkättirastaita oli runsaasti. Pusikoissa lauleli myös punakylkirastaita.

Haarapääsky istahti puun oksalle. Jotain sillä oli suussa pesätarpeiksi.

Ja kun pihaan pääsin takaisin, katseli sähköpylväällä harmaapäätikka. 

harmaapäätikka, räkättirastas, pikkuvarpunen, punavarpunen, taivaanvuohi, töyhtöhyyppä, haarapääsky

Joella

Aina on välillä käytävä kotikulmien ulkopuolella, jos vaikka muualla "ruoho olisi vihreämpää". Tässä Vuoksen rannalla nähtyä. Naakkoja pyörii rannan tuntumassa paljonkin. Tämä yksilö tykkäsi nokkia lepän urpuja ja siemeniä.

Haapanapariskunta aikoo ilmeisesti asettua pienelle lammikolle pesimään.

Kovin on kuitenkin oltava tarkkana.

Västäräkki askaroi niin hellyttävän ahkerasti jotain polulta. Oikein se kiskoi ja kiskoi ja oli lentää selälleen.

Iloinen yllätys oli valkoposkihanhet rannalla. Niitä kun ei täällä näe koskaan muulloin kuin näin muuttomatkalla. Ovat kai matkalla pohjoiseen. Kaksi pariskuntaa ruokaili kanadanhanhien joukossa.

Valkoposkihanhet ovat paljon pienempiä kuin kanadanhanhet.

Ja kanadanhanhet puolestaan ovat pitkäkaulaisempia ja rohjoja pulleisiin serkkuihinsa verrattuna.

Telkillä oli kevätkarkelot meneillään.

Kalalokin luulin haukottelevan. Mutta kun se aukoi suutaan useaan otteeseen tähän tapaan niin, että ihan kielikin roikkui ulkona, sillä olikin varmaan jotain ruotoja kurkussa.

Naurulokit.  

Myös harmaalokkeja näkyi. Sen sijaan sinisorsat olivat lähteneet pesimäpaikoilleen, pari pariskuntaa oleili paikalla.

haapana, naakka, naurulokki, kalalokki, telkkä, kanadanhanhi, valkoposkihanhi

Lisääntymissuunnitelmia

Juhannuksen tienoilla näin niityllä runsaasti pyjamaluteita. Onkohan se yleisesti ottaen lisääntynyt Suomessa, en aiemmilta vuosilta muista sitä nähneeni kuin toisten blogeissa. Nyt se ainakin on lisääntymispuuhissa.

Pihlajaperhosetkin näin parittelemassa. Olen ymmärtänyt, että ylempi, jolla on ruskahtavat siivenreunukset, on naaras. Naaras näyttää keskittyvän vain syömiseen imien kärsällään mettä. Välillä ne lentelivät kukasta kukkaan kiinni edelleen toisissaan, ja naaras vain lipoo mettä, kun toinen kuivin suin keskittyy itse asiaan.

Alkukesästä myös virnaperhosilla oli samanlaisia suunnitelmia. Mutta vasta suunnitelmia, sillä ne ovat naamat vastakkain ja pitkän aikaa tunnustelivat toisiaan. Yritin kuvaa niistä siivet auki, ja samalla tallentui tämä alkutunnustelu. Yleensä ne olivat siivet supussa, kuten virnaperhosella tavallisesti, mutta välillä leväyttivät siivet auki. Tämä on naaras, sillä sillä ei juurikaan ole mustaa täplää siiven kärjessä.

Ja välillä levitteli siipiään myös koiras, jolla mustat heikot täplät.

pyjamalude, virnaperhonen, pihlajaperhonen

Aamuilakointia

Piiloteltassa istuessani harmittelin, että juuri teltan takana tuntui tapahtuvan äänistä päätellen jotain jännää. Jotkut linnut siellä tuntuivat ilakoivan. Onneksi ne lensivät myös näkösälle oksalle. Siinä jonkin aikaa ihmeteltyään koiras alkoi lähestyä naarasta.

Mutta ilmeisesti naaraan mielestä tätä lajia on jo riittävästi, sillä mitään ei sitten kuitenkaan tapahtunut, kumpikin lensi erilleen.

Koirasta alkoi kirppu purra, ja naaras lensi katsomaan, onko talven jäljiltä vielä jyviä. 

pikkuvarpunen

Kevätsoidinta

 

Eilen käväisin Parikkalan Siikalahdessa retkellä. Jotenkin vähäiseltä näytti lintumäärä sekä lajimäärä. Kuitenkin jo matkan varrella näytti eräällä järvellä olevan silkkiuikkujen soidinmenot, joihin en ennen ole päässytkään osalliseksi. Neljä uikkuparia kisaili keskenään, oli takaa-ajoa sekä paritanssia ja yhdessä nyökyttelyä. Nyt pääsivät tukka- ja niskakarvat oikeaan käyttöönsä. Koko ajan ne pitivät jännää ääntä. Kiva kokemus minullekin!

 

 

Myös naurulokeilla oli soidinmenot. 

 

 

 

 Ja sitten yksi pari pääsi jo niin pitkälle, että koiras hyppäsi naaraan selkään.

Mutta vaikka minulla on monta kuvaa, en oikein pääse selville, päästiinkö siinä lopulta edes itse asiaan vai oliko tämä vain muuten hellyydenosoitus: seistä toisen selässä!

silkkiuikku, naurulokki