sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Näkisinpä joskus lähempääkin

Lähellämme asuu jossain metsässä korppejakin. En muuten tietäisi, mutta joskus kesällä ne alkoivat ajaa takaa häiritsijöitä ja korpin raakkuna oli kovan rähisevää.

Joku häiritsijä saa kyytiä.

Näitä korppeja en olisi liioin hiljattain huomannut, elleivät ne olisi ilmaisseet itseään ääntelyllä. Korkealla yläpuolella liiteli viisi korppia kaarrellen rauhallisesti ympäriinsä.

 Korppeja pääsee harvoin kohtaamaan. Tavallisesti vain suppilovahverometsässä, synkän kuusimetsän laidalla olen kuullut sen korahtelevan ja raakkuvan äänen ja kaukaa pyrähtelevän ohi.

Ei kommentteja: