Viikonloppuna tuli käydyksi eteläisellä Pohjanmaalla. En jaksa olla ihmettelemättä, miten siellä on nykyään fasaaneja joka paikassa. Entisessä kotipitäjässäkin niitä oli siellä täällä. Lapsuuteni aikana ei siellä fasaaneja ollut.
Tämän yksilön olen kuvannut nykyiseltä kotipihaltamme kuusi vuotta sitten keväällä. Istuimme kaikessa rauhassa sisällä, kun yhtäkkiä alkoi kuulua aivan outoa ääntä, ihme kiekaisuja. Aikojen kuluttua vasta selvisi, että ikkunan takana piti fasaani soidinääntä. Viikon verran lintu tepasteli ja kiekui pihallamme, sen jälkeen se hävisi. Tuo samainen lintu oli ensimmäinen ja viimeinen fasaani näillä main, en ole koskaan enää nähnyt täällä päin kyseisiä lintuja. Mistä tuli, minne meni, ei tietoa.
3 kommenttia:
Fasaanit ovat kauniita lintuja, vaikka ne eivät luontaiseen lajistoomme kuulukaan.
T: S. Willbeg
Apua! Olen pahoillani, mutta kommenttini taisi tulla kahdesti.
Willberg
S.Willberg: Minustakin fasaani on kaunis lintu, ja näyttävä, meillä Suomessa ei niin isoja ja värikkäitä lintuja muuten juuri ole.
Alueilla, joilla fasaaneja on ihan maanvaivaksi asti, tiedän olevan ihmisiä, jotka tahallaan yrittävät ajaa niiden päälle vähentääkseen lintuja.
Niitä pitäisi minusta metsästää enemmän, kun ne kerran alun perin on metsästystarkoitukseen istutettukin
P.S. poistin sen toisen kommentin. Blogger tökkii joskus tosi paljon.
Lähetä kommentti