Voiko olla söpömpää oliota kuin orava. Kaikin keinoin se yrittää keplotella lintulaudan antimia, ja onnistuukin siinä, oikein kun kurkottelee ja keinottelee.
Ison tammen runko on korkealle aivan oksaton, ja rungon ympäri kiitävät oravat kilpaa kuin formulakisoissa. Nyt ei ole näkynyt kuin kolme enimmillään. Takavuosina, kun talon vieressä kasvoi vielä metsää, juoksi usein kerralla kuusikin heiluhäntää spiraalia rungon ympäri alhaalta ylös, sitten taas takaisin ylhäältä alas.
2 kommenttia:
omaa oravaa meillä ei ole
Hannele: no harmi, ne ovat niin söpöjä ja tottuneet ihmisiin.
Lähetä kommentti