Kyllä on ihan minuuteista ja sekunneista kiinni, että sattuu näkemään jonkin harvinaisemman linnun. Yhtäkkiä eräänä päivänä harmaapäätikka vain oli talipalloissa ja pari minuuttia se siinä nokki. Pallot heiluivat puolelta toiselle samoin kuin tikan pää naputti edes takaisin, joten ihme, että edes näin hyvin saa selvää, mikä siellä roikkuu.
Kun se nyt on kerran tässä käynyt, toiveissa on, että se osuisi joskus toistekin, ei vain ole sattunut näkymään.
Kun tuota äskeistä ihmettä oli hämmästelty ja ihasteltu, lausahti lapsenlapsi: "Nyt siihen lensi normitikka!"
Eli mitäs näistä käpytikoista, nehän ovat jokapäiväisiä, jo normiksi muodostuneita. Harvoin muuten näkyy tikkoja maassa, mutta tässä se etsii puusta pudonnutta syötävää.
harmaapäätikka, käpytikka
2 kommenttia:
Vau! Mikä satumainen onni! Nimittäin en muista blogeissa juurikaan nähneeni harmaapäätikkaa! Ei varmaan ihan pieni lintu kun vertaa noihin siementalipalloihin!
Minustakin uskomaton tuuri. Harmaapäätikka ei helposti tule pihoihin. Mutta asumme lähellä metsää joten joskus voi aina jokin harvinaisempikin eksyä lähettyville.
Lähetä kommentti