On niin mustia päiviä, ettei saa mitään kuvatuksikaan. Varsinkin kun ulkona ei edes tapahdu mitään ihmeellistä. Täytyy tyytyä vanhoihin otoksiin.
Joulukuun puolivälissä oli hieman luntakin ja aurinkoisia päiviä. Mutta tällä keltasirkulla ei mennyt hyvin. Jokin oli pöllyttänyt sitä takaa päin, ihan kuin jokin petolintu olisi saanut otteen selästä ja alahöyhenet jääneet päällimmäisiksi. Olisiko sirkku saanut jonkinlaisen täräyksen. Kun muut linnut lensivät pois, tämä jäi vain ihmettelemään.
Närhi eräänä mustana päivänä, kaiveli pihlajanoksalta jotain karvetta.
Olen keksinyt varmemman lintuharrastuksen kuin valokuvaus :) Olen alkanut kerätä lintupostimerkkejä. Lajituntemus kasvaa näitä lajitellessa vähintäänkin samaa vauhtia kuin luonnossa kuvatessa. Yllättävän mielenkiintoista tämäkin.
2 kommenttia:
Minäkin olen nähnyt muutaman lintumerkin..pahus kun en ottanut talteen. Meillä ei kuukauteen ole närhiä näkynyt, ihmettelen minne kaikki ovat menneet.
Taina: arvaa kuinka paljon itse harmittelen, etten aikoinaan ole ottanut merkkejä talteen, kun olen saanut postia kaukomailtakin, ja kuorissa mitä hienoimpia merkkejä.
Meillä on närhiä ihan liikaakin, mutta hienoja lintujahan ne ovat. Mutta kun lumet hävisivät, väheni lintumääräkin muiden lajien osalta.
Lähetä kommentti