Mutta ei pitäisi lähteä kotipihasta minnekään. Meillä on pihassa useita ruokintapaikkoja ja joka puolella kävi kuhina. Oli mm. keltasirkkuja, tiaisia, oravia, harakoitakin. Yritin hiipiä nurkan takaa hiljaa, jos olisi taas urpiaisia, niitä ilmestyi muutaman välivuoden jälkeen taas eräänä päivänä. Ei ollut urpiaisia.
Mutta kuulin kauempaa pihlajasta erikoista naksutuksen tai naputuksen tapaista ääntä. Mikähän ihme se on? Sehän oli harmaapäätikka. Aika peloton, kun uskalsi olla samalla pihalla kanssani.
Tikan kuvaaminen häiriintyi, kun yläpuolelleni lensi se pyrstötön hömötiainen. Voi että minä sitten tykkään siitä, joten pitihän sitäkin sitten osoitella kameralla. Sekin oli ihan peloton, vaikka oli vain parin metrin päässä minusta.
Tässä ne syksyn ensimmäiset urpiaiset. Arvioisin, että ainakin parinkymmenen yksilön parvi kävi pihassa parina kolmena päivänä. Mihinkähän menivät, ei ole näkynyt muutamaan päivään. Mutta varmaan tulevat vielä, jos pakkaset jatkuvat.
4 kommenttia:
Olen huomannut saman, että pihasta ei kannata lähteä mihinkään, jos haluaa lintuja nähdä. Harmaapäätikka on yllättävän iso lintu. Hyvää Sunnuntaipäivän jatkoa.
Päti ainakin tänään. Omassa pihassa varmaan kolme kertaa enempi lintuja kun lintuyhdistyksen ruokinnalla. No, joskus tekee vääriä valintoja! Harmaapäätikka on aina kiva yllätys!
Saatat saada hömötiaisesta kaverin.
Meillä tuolla metsäruokintapaikalla ne ovat melko kesyjä. Oli niin ihana tunne, kun kävin laittamassa kuvausoksaan lisää pähkinärouhetta, niin hömötiainen istui sen aikaa hupun päällä.
Belas fotografias.
Um abraço e bom Domingo.
Andarilhar
Lähetä kommentti