Kun eilen oli valkoisia perhosia, nyt on ihan mustia. Nokimittari on tämä nimeltään eikä liioin ikinä ennen ole tullut vastaan. Olen oppinut vähän silmäilemään heinien ja lehtien pintojakin sen sijaan, että katselisin vain ilmaa, jos jokin sattuisi lentelemään.
Nyt olen kovin ihastunut tähän yksinkertaisen kauniiseen perhoseen. Niitä lenteli runsaasti erään tien pientareella.
Jo pari päivää sitten näin heinille lentävän jonkin kirkkaan oranssin. Luulin ötökäksi enkä niin välittänyt, tuliko kuvaa vai ei. Se tippui heinien sekaan, kuvasin vain oranssin kohdan, enkä välittänyt enää etsiä tarkemmin. Sitten kotona satuin näkemään perhossivustolla jonkun laittaman kuvan nokisiivestä. Ja samassa muistin, että hitsi, sehän se minun näkemäni otus oli. Kun katsoo kuvaa tarkasti, perhosen peräpuoli on ylhäällä ja musta pää kaarevan heinänkorren alapuolella. Ja siiven kärki ylhäällä ulottuu peräpään yläpuolelle. Menin uudelleen paikalle etsimään, mutta turhaan. kirjan mukaan toinen nimi on nokikehrääjä.
Oranssista muistui mieleen eräänä päivänä näkemäni kauniit pallukat erään ojan pohjalla. Jonkinlaista sienikasvustoahan se lienee.
nokimittari, nokisiipi
3 kommenttia:
Koska nettikuvilla ei ole mittakaavaa, näytti nokimittarisi ensin suruvaipalta, jonka näkeminen tuo mieleen mökkimuistot. Pieniä mittariperhosia ei tule seuratuksi, vaikka olisi näköjään fiksua paneutua niihinkin.
Komea tuo nokimittari kaikessa mustuudessaan! Eipä ole tullut sellaista vielä vastaan, tai sitten en ole vain huomannut pientä mittaria...
Another trip into nature? All the pictures are really nice. The black butterfly looks interesting :)
Greetings Kathrin
Lähetä kommentti