Joinakin iltoina olen vielä laittanut perhoslakanan. Keskimäärin yksi tai kaksi uudenlaista perhosta iltaa kohti lennähtää lakanalle. Uusista lajeista iloitsen aina kovasti. Mutta mistähän syystä ilo on aina kaksinkertainen, jos uusi laji sattuu olemaan erikoisen kaunis kuten tämä vadelmavillaselkä! Jokin tasaisen harmaa ei niinkään nostata riemua kattoon, vaikka on yhtä arvokas muuten.
Tämäkään ei sitten suvainnut tulla lakanalle, että olisi ollut kuvaukseen enemmän valoa. Lensi pihavalon viereen, kuistin ikkunaan.
2 kommenttia:
Onneksi olkoon! Olen yhden kerran nähnyt luonnossa tämän perhosen, mutta kuvaa en saanut;-(
Kuin kultainen rintaneula.
Lähetä kommentti