Perhosten ja korentojen elämää

Angervohopeatäpliä on kuoriutunut runsaasti, oikeastaan ne lentelevät aina runsaana siellä missä niitä yleensäkin on. Kun taas moni muu hopeatäplälajikin esiintyy vain yksittäin siellä täällä. Tällä yksilöllä oli erikoisesti valkoisia laikkuja, olisiko kuivuudesta johtuvaa. Ruusuruoho on paras luonnonkasvi, joka houkuttelee perhosia, pitäisi saada omaan puutarhaankin enemmän.

Jännä juttu (lieneekö taas Murphyn laki) että keväällä näin eka kertaa litteähukankorennon koiraita ja niitä väitetään kirjassakin harvinaiseksi ja paikoittaiseksi, niin eilen eteen pölähti naaras. Se loisti auringossa kuin kulta.

Ja ilmestyipä koiraskin.  Ja nämä sentään kuitenkin ihan eri paikassa kuin keväiset näkemäni. Oikein tarkistin kuvistani, eikä todella koskaan ennen ole tullut tätä lajia vastaan, vaikka olen aina ojentanut kameraa korentojakin kohti, kun sellaisia silmiin on osunut.

Pihlajaperhonen alkaa lopetella lentoaan, se olikin tosi runsas tänä vuonna. Mutta vielä oli joku paritteleva pari ja kirjoverkkoperhonen tupsahti niitä häiritsemään. Kukka niiden alla on nurmikohokki.

Suoaukealla lenteli runsaasti suokeltaperhosia. Kaksi lensi ryteikköön ja kauan koiras yritti lähennellä naarasta.

Ei sinne risujen ja korsien sekaan millään päässyt. Suurensin tätäkin kuvaa rutkasti tuon koiraan naaman ilmeen takia. Myöhemmin näin parin lentävän kopulassa, lieneekö tämä sama pari.

suokeltaperhonen, pihlajaperhonen, kirjoverkkoperhonen, litteähukankorento, angervohopeatäplä