sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Hanhikorppikotkien luona

Kerrankin päästiin näkemään Espanjan vuorilla petolintuja ihan läheltä. Niillä oli pesiä kallionkoloissa matalimmillaan kuin kaksikerroksisen talon katolla, joten eivät nyt sentään ihan suuhun tulleet. Nämä siis hanhikorppikotkia.

Mutta meitä sää suosi ja lintuja oli helppo kuvata.
 Joku kantoi nokassaan pesätarpeitakin.




 Näiden luona olisi viihtynyt vaikka koko päivän. Tuona päivänä olemme merkintöjen mukaan nähneet ainakin 50 hanhikorppikotkaa, mutta kaikki eivät olleet tällä paikalla. Mutta oli niitä täälläkin paljon.

hanhikorppikotka

perjantai 17. tammikuuta 2020

Vuoksen rannalla

Espanjan kuvien seulonnan lomassa käväisin Imatralla Vuoksen rannalla  katsastamassa, millaisia lintuja siellä talvehtii nyt, kun on näin lämmin talvi. Sinisorsia tietysti, selvä se, niitä oli satamäärin, ja juoksujalkaa tulivat vastaan. Mutta muuten ei mitään poikkeavaa tavallisesta.

 Jokunen pulukin käppäili rannalla. Kiva yllätys tällainen kaunis valkoinen pulu.

Ja sitten se, jota olin salaa toivonutkin näkeväni. Jo viime talvena joku oli kertonut, että naarasuivelo talvehtii Vuoksella. Ja osuihan se minunkin silmiini. Ei sattunut auringonpaistetta ja muutenkin lintu turhan etäällä sukeltelemassa, mutta sain jonkinlaisen dokumentin kuitenkin.

 Ja onnistuihan se lintu saamaan kalankin.

Telkkäpariskuntakin joella uiskenteli. Naaras on niin kovin samannäköinen kuin uivelonaaras, joten ei kai ihme, jos telkkä ja uivelo helposti risteytyvätkin keskenään.
Telkkiä olen siellä joskus nähnyt paljonkin, mutta nyt ei ollut kuin yksi pariskunta.
Näiden lajien lisäksi oli naakkoja ja variksia. Muuta en havainnut, mutta en joka paikkaa kolunnutkaan.

torstai 16. tammikuuta 2020

Pikkulintuja

etelänpuukiipijä
Pienen osan olen saanut valkatuksi Espanjan lintukuvista. Tällä kertaa laitan muutaman pikkulinnun.

kyläbulbuli
 En millään käsitä, miten himolintuilijat pystyvät löytämään ja tietämään kaikki harvinaisuudetkin. Kyläbulbuli on erittäin harvinainen Euroopassa, käsitin, että vain tämä Euroopan ainut yksilö elelee Tarifan kylässä. Muut lajitoverinsa asustelevat Afrikassa, Marokossa.

mustapäätasku
 Erittäin yleinen on mustapäätasku. Sitä on joka paikassa.

samettipääkerttu
harakka ja siniharakka
sinirastas
 Ja niin vain löysivät tämän sinirastaankin, joka yksinään esiintyi meille.

töyhtökiuru
Kiurujakin on monenlaisia.
pikkukiuru

kivikkotöyhtökiuru

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Espanjan talvilintuja

mustahaikara
 Käväisin Etelä-Espanjassa linturetkellä, Tarifa-Donana-alueella. Taas tuli uusia lajeja, joita minulla ei ennestään ollut nähtyinä tai kuvattuina. Ja tietysti rutkasti myös jo ennestään tuttuja. Tässä alkajaisiksi muutama otos.
mustahaikara
rääkkähaikara
rääkkähaikara
yöhaikara
yöhaikarat päiväunilla
kapustahaikara
jalohaikara
töyhtöiibis
flamingoja
flamingoja 2
flamingot auringon noustessa aterialla
flamingot auringon jo valaistessa

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Lyhteellä

 Olin ostanut myyjäisistä oikein joululyhteen luinnuille. Jonkin aikaa meni ennen kuin linnut sen havaitsivat. Ja eilen huomasin, että jopas jotakin, oikein aurinko paistaa lyhteeseen.

 Sirkut lentelivät edes takaisin.

Eikä se aurinko sitten paistanutkaan kuin sen hetken suoraan lintuihin, aina on jotain puita tai rakennusia edessä.

Pikkuvarpusetkin äkkäsivät uudenlaisen ruokapaikan.

Punatulkkuja oli puissa myös runsaasti.

Urpiaisia käy laudalla vain pari kappaletta. Muuten on vähän siellä täällä näkynyt isojakin urpiaisparvia.

torstai 19. joulukuuta 2019

Lunta

 Vaikka eilen oli lumimyräkkä koko päivän ja rättejä tippui taivaalta,silti on nyt kiva, kun ei ole sitä iänikuista loskaa ja märkää. Voihan se vielä loskankin tehdä, ei sen puoleen. Hyvähän minun on iloita, kun ei keskustan tuntumassa olleet sähköt poikki, kuten melkein kaikkialla muualla koko pitäjässä.

 Oikein sai hieraista silmiään, kun monen viikon jälkeen vähän pilkotteli aurinko pilvien lomasta. Sekin kuuluu muualla paistaneen paremmin kuin täällä.






Tämän enempää aurinko ei juuri päässyt loistamaan, mutta vähäinenkin määrä jo ilostuttaa. Suuret selät eivät ole vielä yhtään jäässä, ei kai, kun plussan puolella on jatkuvasti lämpötila.

sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Ensimmäisiä pakkaspäiviä

 Ei näkynyt koskikaraa koskessa. Ajattelin, että olisivat tulleet jo etelämmäksi, sillä pohjoisessa on ollut lunta ja pakkasta jo pitkään. Sen verran on täälläkin kuitenkin jo pakkasta, että roiskeet olivat saaneet syntymään jääpuikkoja.

 Suojaisessa paikassa on jäätäkin.
 Portaat laiturille oli myös kuorrutettu puikoilla.

Vesi on nyt niin matalalla, että ranta on pitkälti paljaana eikä vesi yllä kaisloihin asti. Mutta pari kortta oli kauempana ja muutama timantti oli tullut korsiin.




 Rannan kivistä ja kallioista näkee, miten veden korkeus on aikojen kuluessa vaihdellut paljonkin.