lauantai 11. toukokuuta 2013

Siikalahtibongaus 3

 Vielä muutama kuva Siikalahdelta. Jo heti parkkipaikalta lähdettäessä oli edessämme lehtomainen alue, joka aivan täynnä imikkää. Samaan tapaan kasvi kukki sinisenä mattona kuin Etelä-Suomessa tai Hämeessä sinivuokko. Kasvilla oli myös joitain punaisia kukkia.
Imikkä oli minulle ennestään vieras kasvi. 
 Oli siellä paikka paikoin sinivuokkojakin, muttei tuollaisena valtavana mattona.
 Ja yllätys yllätys! Tämä ei ole valkovuokko, vaan valkoinen versio sinivuokosta!
 Käenrieska, ei liioin ole näkynyt meillä päin.

Valtavana mattona kukki myös taskuruoho. Sekin kevään ensimmäisiä kukkivia.
Hanhiakin lenteli monenlaisia.
 Kaikenlaisia kahlaajia ja lokkeja.
Jostain tuolta kaukaa kuului kaulushaikaran kumajava ääni.

 Tiira.

Ja jotain lentävää lintua kuvattuani ja kuvaa kotona katsoessani huomasin, että kas, olen kuvannut lehmiäkin. Niitäkään ei nykyään enää näköjään näe muuten kuin bongausretkillä. Milloinkahan aletaan tehdä lehmänbongausretkiä :)

perjantai 10. toukokuuta 2013

Siikalahtibongaus 2

Siikalahden retken lintuja lisää. Tukkasotkapariskunta on niin ikään itselleni uusi tuttavuus.
Ihmiset sotkevat usein puheessaan tukkasotkan tukkakoskeloon (vertaa tänne). Ne ovat ihan erinäköisiä, mutta sekoittaminen puheessa ymmärrettävää, koska ei lintuja usein pääse näkemään. Ja isokoskeloa monet luulevat puolestaan tukkakoskeloksi (vertaa tänne).
Ja kun naaraita ei useinkaan kuvata tai edes mainita, ilmeisesti kun niitä ei kukaan erota toisistaan ellei puoliso ole mukana, tässä oikein erikseen tukkasotkanaaras.

Hyvä että retkillä on mukana ihmisiä, joilla on metrinmittaiset putket, joilla näkee kauas. Ruskosuohaukkakin lenteli pitkään kosteikon yllä. En minä tämän parempaa otosta saanut.

Se taisteli pitkään variksen kanssa ilmassa.


On kyseenalaista, voinko kehua nähneeni suokukonkin. En onnistunut näkemään lintua kunnolla, vain tämän verran.

Mutta kai minä voin olla tyyytyväinen tähänkin. Näin vanhaksi olen päässyt näkemättä aiemmin edes tämän vertaa.
Nokikana tuuskahti nenälleen.
 Jos todella kuvittelee saavansa hyviä kuvia tällaisilta valtavilta lintualueilta, erehtyy. Vaikka lajeja näkee paljon, ovat linnut niin kaukana, että pienellä putkella saa useimmiten vain aavistuksen, mutta onpahan silkkiuikkukin ikuistettu. Niitä on kuulemma omalla paikkakunnallakin, mutta en ole onnistunut näkemään. 

En edes yrittänyt kuvata retkellä lokkeja, tiiroja, härkälintuja, telkkiä, joutsenia, kurkia puhumattakaan monista muista jokapäiväisemmistä linnuista.
Kalasääksikin istui erään pylvään nokassa kaukana luhdalla, mutta en erottanut sitä edes kameran linssin läpi. Ajattaakohan tämä ennen pitkää minut vielä joskus kamerakauppaan.

Äänet ovat sitten taas oma maailmansa. Lintuihmiset kertoivat  kuulleensa siellä aamulla ruokosirkkalinnunkin äänen. Voi kun nyt minä oppisin ensin tuntemaan edes pajulinnun äänen.
tukkasotka, ruskosuohaukka, silkkiuikku, suokukko

torstai 9. toukokuuta 2013

Siikalahdella bongaamassa

Luontoyhdistyksen retki Parikkalan Siikalahdelle tänään oli onnistunut.  Meitä oli retkellä linja-autollinen, ja nelisenkymmentä eri lintulajia nähtiin. Se on kuulemma aika vähän tavalliseen määrään nähden. Tässä yllä liroja.

Lisäksi kuului erilaisia ääniä, joiden omistajia ei näkynyt, kuten vaikkapa kaulushaikara tai luhtakana.
 Punasotka. En ole omalla paikkakunnalla nähnyt.

 Nokikana. Sitäkään ei omalla paikkakunalla näy.
Piilokojulle johtaa kiva lankkukuja.
 Lintutornillekin saa kulkea minusta kivaa polkua pitkin. Vaikka ei näkisi yhtäkään lintua, minusta ympäristö jo sinänsä on elämys.
 Siikalahtiretkestä lisää huomenna.
Liro, punasotka, nokikana

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Ei luulisi yleiseksi


 Räksät eivät olekaan niin yleisiä kuin luulisi niiden räkätyksen määrästä päätellen. Räkättirastaiden alueella huomasin vahingossa ihan erilaisen rastaan laulun, punakylkirastaan. Lintu lensi ihan pääni yläpuolelle, ja aloitettuaan laulun se houkutteli heti paikalle pari muutakin.
Hämmästyksekseni tulin tietämään, että punakylkirastas on jopa yleisempikin kuin räkättirastas.
Punakylkirastas

tiistai 7. toukokuuta 2013

Lähti puoliso muiden mukaan

Tukkakoskelopariskunta uiskenteli kaikessa rauhassa järvellä.

 Sitten saapui paikalle toinen pariskunta, ja alkoi kova rähinä ja haukkuminen.

Alkoi yleinen tappelu. Mutta yksi koiras jättäytyi kaiken ulkopuolelle.

Minä en sekaannu, tapelkoot muut. Johan nuo lähtivätkin.




 Niin se jatkoi muiden mentyä yksinäistä uimistaan ja sukelteluaan hapsottavine hiuksikarvoineen. Puolisonkin ryöstivät mennessään.
Tukkakoskelo

maanantai 6. toukokuuta 2013

Heinätöitä

 Kiirettä pitää rastaillakin heinätöissä.
 Ja jonkun täytyy vähän pitää vahtiakin.
Tai kuulostella matoja maan alta.
Räkättirastas

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Joutsen jäissä


 Oikein minä jo säikähdin, pitääkö mennä joutsenta pelastamaan. Se uiskenteli ensin jääsohjossa rauhallisesti, mutta sitten niin yritti ja yritti kiivetä kovemmalle jäälle. Kovin on jää sohjoista ja tikkuista.

Ei milllään meinaa onnistua. Ainakin viisi metriä lintu kulki tällä tavoin yrittäen kiivetä jäälle, ja aina jää petti alta, ja jalat luistivat. Luulin, että sinne jäämurikoiden keskelle se jääkin. Kyllä se siitä lopulta jäälle pääsi ja alkoi sukia itseään.
Tällaista tikkujäätä on siis vielä paikoin, vaikka suurimmaksi osaksi alkaa jää olla jo sulanut järvistä ja lammista. Tuo tummempi alue kuvassa on pystyssä olevaa tikkujäätä, samanlaista kuin edessä vaakasuorassa oleva.

Ehkäpä joutsenetkin pääsevät pesimään. Eräällä lammella on monta kesää pesinyt sama pariskunta. Jo huhtikuun alusta lähtien ne lensivät Saimaan sulista paikoista lammelle katsomaan, olisivatko jäät jo sulaneet. Ja joka päivä ne lensivät takaisin pettyneinä. Vasta muutama päivä sitten näin lintujen asettuneen entiselle paikalleen. Toistaiseksi siis kaikki hyvin.
Tämä kuvan joutsen on eri lintu, se taisteli tänään Saimaan eräässä lahdenpoukamassa.

perjantai 3. toukokuuta 2013

Höyhenparta

Mikähän tällainen valkopartainen lintu on! No ei ole uusi lintulaji, vaan pikkuvarpunen on hakenut pesäänsä pehmikettä ulkovarastostamme, jossa lojuu vanha höyhentyyny.

torstai 2. toukokuuta 2013

Tänään tällaisia

 Jäät alkavat sulaa ja yhä enemmän näkyy uusia lajeja järvellä. Härkälintukin on saapunut.

 Kuinka minä en viime vuonna muka naurulokkeja nähnyt yhtään? Nyt niitä näkyy joka paikassa.
 Suuret vedet ovat ihan vapautumaisillaan jäistä.
Telkkäpariskunta.

Tämä kiinnostaa minua eniten, sillä se on itselleni uusi laji. Haapana. Kovin arka lintu.

härkälintu, naurulokki, telkkä, haapana