Aamulla istuin vintillä tietokoneen äärellä, kun yhtäkkiä kuulin ikkunasta variksen outoa ääntä, ja kohta lensikin ikkunan editse kaksi lintua.
Haukka on jo useana päivänä kyttäillyt pihalintuja ja arvasin, että nyt se on siellä taas hätyyttämässä pihavariksiamme. Sekä haukka että varikset ovat tämän kesän nuorukaisia.
Välistä näytti, että ne vain leikkivät keskenään, sillä joissain kuvissa varis näyttäisi ajavan takaa haukkaa. Mutta itse asiassa ilmassa oli yhtaikaa neljäkin lintua, kolme varista ja yksi haukka.
Kun ikkunasta en tämän laajemmin nähnyt, siirryin ulos.
Varikset kyllä huomasivat minun menevän puun taakse, mutta haukka ilmeisesti ei. Siinä se sähkölangalla kääntelee päätään.
Ja sitten sitä taas mennään.
Ilmeisesti se on varpushaukka, niitä tässä pihassa on ennenkin pyörinyt. Sillä on valkoinen silmäkulmajuova kuten kanahaukalla, mutta myös nuorilla varpushaukoilla samoin kuin naarailla on silmäkulmajuova.
Sitten tulivat varikset ja niin lähdettiin. Tämän jälkeen en enää mitään kuvia saanutkaan, kun edessä oli pyykkinarua, ruusupuskaa sun muuta härpäkettä. Sitä paitsi ne eivät tämän jälkeen enää pihassa pyörineetkään.
keskiviikko 13. elokuuta 2014
tiistai 12. elokuuta 2014
Korentotutkielma
Viikonloppuna olin Juvan Kotukoskella valokuvauskurssilla. Ensimmäistä kertaa valokuvaukseen liittyvällä kurssilla, sillä kameran käsittely ja valotus ja vieläpä liikkuvasta kohteesta ovat aikamoisia haasteita näin aloittelijalle. Miten minä olenkin aloittanut harrastuksen vaikeimmasta päästä!
Ja sitten osuu paikalle jokin vihreäkin. Kirjaa selaamalla selviää, että neidonkorennon koiraan siivet voivat näyttää jossain valossa vihreiltä.
Mutta neidonkorentojen joukossa voi lennellä myös immenkorentoja, ja niiden naaras on vihreä!
Neidonkorennon naaraan siivet ovat ruskeat,
mutta niin myös immenkorennon koiraan! Kääk, minä luovutan.
Nehän juuri ovatkin oivallista materiaalia harjoitelmien ja taiteen(!) tekemiseen.
Turhaan minä tällaisenkin ennen laitoin roskikseen. Nyt näitä oikein yrittämällä yritettiin.
Purolla lenteli neidonkorentoja ja yritin pitkän aikaa tutkailla kameran
säätöjä ja kokeilla niitä näihin loistaviin hyönteisiin.
Jos hyönteinen kerrankin on kivassa asennossa ja paikallaan, sitten valottuukin ympäristö liikaa. Ja sitten osuu paikalle jokin vihreäkin. Kirjaa selaamalla selviää, että neidonkorennon koiraan siivet voivat näyttää jossain valossa vihreiltä.
Mutta neidonkorentojen joukossa voi lennellä myös immenkorentoja, ja niiden naaras on vihreä!
Neidonkorennon naaraan siivet ovat ruskeat,
mutta niin myös immenkorennon koiraan! Kääk, minä luovutan.
Taidan keskittyä vain hullutteluun. Kurssilla yritettiin opettaa luovuutta ja kehotettiin luopumaan totutusta ja perinteisestä.
Ja minä kun olin tullut kurssille oppimaan juuri nimenomaan veitsenterävien kuvien saamista! Nyt opin senkin, että ei kannatakaan heti suoralta kädeltä heittää mitään kuvia menemään, jos ne tuntuvat huonoilta. Nehän juuri ovatkin oivallista materiaalia harjoitelmien ja taiteen(!) tekemiseen.
Turhaan minä tällaisenkin ennen laitoin roskikseen. Nyt näitä oikein yrittämällä yritettiin.
maanantai 11. elokuuta 2014
Nopeaa kehitystä
Punarinnan poikaset ovat pieninä kuin rupikonnia, eikä niitä kai tunnistaisikaan silloin ilman emoa.
Mutta nopeasti alkaa tulla punertavaa rintaan,
vaikka "rupikonna" vielä alta loistaakin.
Tämä alimmainen kuva tältä aamulta, muut jo neljä päivää sitten otettuja. Ihan minusta näyttää kuin punaisuus olisi jo tässäkin ajassa lisääntynyt.
punarinta
Mutta nopeasti alkaa tulla punertavaa rintaan,
vaikka "rupikonna" vielä alta loistaakin.
Tämä alimmainen kuva tältä aamulta, muut jo neljä päivää sitten otettuja. Ihan minusta näyttää kuin punaisuus olisi jo tässäkin ajassa lisääntynyt.
punarinta
torstai 7. elokuuta 2014
Tunnetko nämä
Olen huomannut, että vaikka Suomessa on järviä, lampia ja jokia ja jos jonkinlaista puroa, eivät vesikasvit ole välttämättä kuitenkaan kovin tuttuja. Siksipä laitan tähän muutaman kasvin, joita tulee meloessa eteen. Kaksi ylintä on järvisätkin, vanhakansa nimitti sitä vesimansikaksi.
Järvisätkimellä on kahdenlaiset lehdet: ylimmässä kuvassa näkyvät pinnalla olevat lehdet, sekä veden alla olevat hapsumaiset lehdet.
Tämä on jokin palpakko.
Siimapalpakko, jolla on tällaiset pitkät "hiukset". Kukka suunnilleen samannäköinen kuin tuolla ylimmällä palpakolla.
Tähän kuvaan on tullut siimapalpakon kukkia aivan kuvan takaosaan.
Lumme, Etelä-Savon maakuntakukka.
Suomenlumme eli pikkulumme. Kukka ei avaudu samalla tavalla puolipalloksi kuten tuolla toisella, vaan se on kuin malja.
Suomenlumme tämäkin. Kukkapohja on neliönmotoinen. Suomenlummetta ei esiinny muissa Pohjoismaissa.
Nuottaruoho.
Järvisätkimellä on kahdenlaiset lehdet: ylimmässä kuvassa näkyvät pinnalla olevat lehdet, sekä veden alla olevat hapsumaiset lehdet.
Tämä on jokin palpakko.
Siimapalpakko, jolla on tällaiset pitkät "hiukset". Kukka suunnilleen samannäköinen kuin tuolla ylimmällä palpakolla.
Tähän kuvaan on tullut siimapalpakon kukkia aivan kuvan takaosaan.
Lumme, Etelä-Savon maakuntakukka.
Suomenlumme eli pikkulumme. Kukka ei avaudu samalla tavalla puolipalloksi kuten tuolla toisella, vaan se on kuin malja.
Suomenlumme tämäkin. Kukkapohja on neliönmotoinen. Suomenlummetta ei esiinny muissa Pohjoismaissa.
Tässä kuvassa on se "tavallinen" lumme ja sen lehdet etualalla, noin 20 cm halkaisijaltaan, samankokoiset kuin ulpukallakin. Tässä kuvassa on myös suomenlumpeen lehdet, jotka ovat vain noin 10 cm. Nämä kasvit erottaa parhaiten, kun ne kasvavat näin rinnakkain, joten voi verrata.
Keiholehti.
Nuottaruoho.
keskiviikko 6. elokuuta 2014
Hölmö säksättäjä
Aamulla melomasta tultua rannan tuntumassa kuului jo kauas pikkulinnun säkätys. En ole vieläkään oppinut tuntemaan montaakaan lintua äänestä, mutta ei tarvinnutkaan, sillä tämä näyttäytyi. Hölmö leppälintu. Jos olisi ollut hiljaa, emme olisi ollenkaan huomanneet koko lintua.
Puulta toiselle se lenteli ja kovasti meille säksätti. Varmaan sillä oli sitten poikasia vielä jossain, täytyy olla kyllä jo toinen pesye.
Tänä kesänä ei leppälintuja ole pihassa näkynyt ollenkaan, sen kummemmin kuin mitään muitakaan pikkulintuja. Vain varis ja talitiainen ovat tuoneet poikasiaan näytille. Lieneekö alkukesän kurjat ilmat vaatineet veronsa rankimman mukaan.
Tuo äskeinen säksättäjä on koiras. Naarasta ei näkynyt. Tämä naaraspuolinen leppälintu varoitteli meitä jo tasan kuukausi sitten toisaalla.
leppälintu
Puulta toiselle se lenteli ja kovasti meille säksätti. Varmaan sillä oli sitten poikasia vielä jossain, täytyy olla kyllä jo toinen pesye.
Tänä kesänä ei leppälintuja ole pihassa näkynyt ollenkaan, sen kummemmin kuin mitään muitakaan pikkulintuja. Vain varis ja talitiainen ovat tuoneet poikasiaan näytille. Lieneekö alkukesän kurjat ilmat vaatineet veronsa rankimman mukaan.
Tuo äskeinen säksättäjä on koiras. Naarasta ei näkynyt. Tämä naaraspuolinen leppälintu varoitteli meitä jo tasan kuukausi sitten toisaalla.
leppälintu
maanantai 4. elokuuta 2014
Baaria vältteleviä
Ei sovi keisarinviitan arvollekaan perhosbaarissa käynti. Nauhukset näyttävät olevan sen mieleen kovastikin, neljäkin perhosta olen nähnyt kerralla ruokailemassa.
Tuo ylempi on koiras, tämä alempi naaras. Ensin se yritti imeskellä vadelmia, mutta tykkää enemmän nykyään kuitenkin nauhuksista.
Ohdakeperhonen ei vilkaisekaan baariin päin.
Sitruunaperhonen sen sijaan rakastaa rantakukkia, jotka kasvavat puutarhassa ihan nauhuksien vieressä. Saattaa käväistä nauhuksia haistelemassa, mutta ei miellytä.
Tällaisenkin kukilta kerran bongasin. Mistään en saa sille nimeäkään. On se minusta niin näyttävän näköinen, että ansaitsisi nimenkin.
Lieneekö jokin mittareihin kuuluva.
Tästä hämmästyin. En tällaista muista ennen nähneeni. Kuvien mukaan se voisi olla jokin keltasiipilaji.
Tämä oli niin kaunis, että laitoin mukaan, vaikka se ei ole käynyt pihakukissa eikä baarissakaan. Nimenkin löysin: kaksivärimittari. Vaikka minusta siinä on peräti kolmea väriä.
keisarinviitta, sitruunaperhonen, ohdakeperhonen, kaksivärimittari
Tuo ylempi on koiras, tämä alempi naaras. Ensin se yritti imeskellä vadelmia, mutta tykkää enemmän nykyään kuitenkin nauhuksista.
Ohdakeperhonen ei vilkaisekaan baariin päin.
Sitruunaperhonen sen sijaan rakastaa rantakukkia, jotka kasvavat puutarhassa ihan nauhuksien vieressä. Saattaa käväistä nauhuksia haistelemassa, mutta ei miellytä.
Tällaisenkin kukilta kerran bongasin. Mistään en saa sille nimeäkään. On se minusta niin näyttävän näköinen, että ansaitsisi nimenkin.
Lieneekö jokin mittareihin kuuluva.
Tästä hämmästyin. En tällaista muista ennen nähneeni. Kuvien mukaan se voisi olla jokin keltasiipilaji.
Tämä oli niin kaunis, että laitoin mukaan, vaikka se ei ole käynyt pihakukissa eikä baarissakaan. Nimenkin löysin: kaksivärimittari. Vaikka minusta siinä on peräti kolmea väriä.
keisarinviitta, sitruunaperhonen, ohdakeperhonen, kaksivärimittari
sunnuntai 3. elokuuta 2014
Karttaperhonen
Eilen laitoin muutamia perhosia, jotka rakastavat perhosbaarissakäyntiä. Muut eivät sitten välitäkään sinne edes vilkaista. Esimerkiksi tämä karttaperhonen ruokailee samaan aikaan mieluummin vieressä kasvavilla hanhikeilla.
Täytyy muuten olla tarkkana, ettei sekoita häiveperhoseen. Viimeistään "nurjalta" puolelta erottuvat lajit.
Karttaperhonen on siitä erikoinen, että syyskesän yksilöt ovat ihan erinäköisiä kuin alkukesällä syntyneet. Nämä kaksi ylintä ovat toisen sukupolven perhosia, pari päivää sitten kuvattuja. Jopa Linné piti näitä alun perin eri perhoslajeina.
Ja yhtä pakanamaan karttaa nurjalta puolelta molemmilla sukupolvilla.
Vanhemmissa perhoskirjoissa karttaperhonen mainitaan hyvin harvinaiseksi Suomessa, mutta viime vuosina se on runsastunut kovasti, taitaa olla jo peräti yleinen.
karttaperhonen
lauantai 2. elokuuta 2014
Vilskettä baarissa
Perhosbaarissa käy nyt mahdoton vilske. Julma ampiainen portsarina. Taitaa herukkaperhonenkin olla jo liikaa ottanut.
Välillä sen pitää käydä talon seinustalla päätään selvittämässä.
Kyllä ne baarin antimet kelpaavat amiraalille ja suruvaipallekin.
Eilen herhiläisiä oli häiritsemässä perhosia vain muutama ja ne oikein tappelivatkin keskenään. Nyt on viesti kulkenut, ja sinne on tullut oikea ampiaishyökkäys.
Neitoperhonenkin on oikea loppasuu.
Se joutuu välillä käymään selvittämässä päätään ja ei kun sisälle takaisin.
Entäs sitten tämä puliukoksi itsensä päästänyt häiveperhonen. Juuri ja juuri viimeisillä voimillaan vielä yrittää sisään, vaikka portsari hätyyttelee ulos.
"Teille ei enää tarjoilla", ilmoittaa baarimikkokin, ja niin perhonen joutuu lähtemään tyhjin toimin.
Häiveperhonen tässä nuoruutensa kunnossa. Silloin vielä häivähti siivissäkin vähän sinistä.
Näyttää siltä, että tyhjän alkukesän jälkeen perhosbaarissa on nyt vilskettä. Olen aiemminkin huomannut, että baarin antimet kelpaavat vain syyskesällä ja vain tietyille perhoslajeille. Näitä viittä lajia on nyt useita eri yksilöitä pyörimässä samaan aikaan.
Samaan aikaan on pihassa perhosia, jotka eivät vilkaisekaan baariin päin. Ehkä ensi kerralla niistä.
Välillä sen pitää käydä talon seinustalla päätään selvittämässä.
Kyllä ne baarin antimet kelpaavat amiraalille ja suruvaipallekin.
Eilen herhiläisiä oli häiritsemässä perhosia vain muutama ja ne oikein tappelivatkin keskenään. Nyt on viesti kulkenut, ja sinne on tullut oikea ampiaishyökkäys.
Neitoperhonenkin on oikea loppasuu.
Se joutuu välillä käymään selvittämässä päätään ja ei kun sisälle takaisin.
Entäs sitten tämä puliukoksi itsensä päästänyt häiveperhonen. Juuri ja juuri viimeisillä voimillaan vielä yrittää sisään, vaikka portsari hätyyttelee ulos.
"Teille ei enää tarjoilla", ilmoittaa baarimikkokin, ja niin perhonen joutuu lähtemään tyhjin toimin.
Häiveperhonen tässä nuoruutensa kunnossa. Silloin vielä häivähti siivissäkin vähän sinistä.
Näyttää siltä, että tyhjän alkukesän jälkeen perhosbaarissa on nyt vilskettä. Olen aiemminkin huomannut, että baarin antimet kelpaavat vain syyskesällä ja vain tietyille perhoslajeille. Näitä viittä lajia on nyt useita eri yksilöitä pyörimässä samaan aikaan.
Samaan aikaan on pihassa perhosia, jotka eivät vilkaisekaan baariin päin. Ehkä ensi kerralla niistä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)




























.jpg)

.jpg)

.jpg)









