Kirkonkylän lähettyvillä on pyörinyt usean vuoden ajan metsäkaurisyhteisö, jossa on ollut enimmillään viisi kaurista.
Välillä niistä on jäänyt auton alle joku tai joku muuten vain hävinnyt. Iloksemme tänä aamuna näimme puutarhassamme kolmen kauriin ryhmän. Paitsi että en oikein tykännyt, että lumimarjapensaan oksia leikkelivät lyhyemmiksi.
Takapuolet loistavat komeasti.
Ja kaikkea piti tutkiskella lintulaudasta ja talinpötköistä lähtien.
Epäselviä kuvatkin, sillä valotusaika oli aika pitkä, aamulla vielä puolihämärissä, ja jalustaakaan ei missään ja vielä ikkunan läpi (ja likaisen sellaisen :(
Kun sitten lähdin vintiltä hakemaan jalustaa, oli sillaikaa tullut varpushaukka tammenoksaan. Mutta siitä vasta heilahtaneita kuvia tuli. Odottelen, jospa haukka talven mittaan alkaisi ilmestyä useammin ja saisin kameran jotenkin pidetyksi jalustassa.
4 kommenttia:
Onpas teillä erikoisempaa kuvattavaa! Mä olisin niin tyytyväinen jos sen närhen edes näkis.
Kivaa seurattavaa! Yleensä kun jotakin tapahtuu luonnossa kamera on ties missä..
Tillariina: näköjään sitten se, mikä toiselle on tavallista, on toiselle erikoista. Meillä on närhiä kaiket päivät, joskus viisikin yhtaikaa - vähempikin riittäisi ;)
Kun sitten taas kauriita ei taida koko paikkakunnalla olla kuin nuo kuvaamani, joten niistä kaikki täällä puhuvat ja huolehtivat.
Taina: varmaan pitäisi kamera olla rintaan kiinni liimattuna, että aina olisi lähettyvillä. Tai sitten aivoissa jokin nappula, että aina kun silmiä räpsäyttää, tallentuisi näkemästä myös kuva.
Enpä näekkään kauriita usein. Sinä olet kuvannut ne hienosti.
Lähetä kommentti