Västäräkinkin niminä on ollut eri aikoina ja eri murteissa mm. västi, huiri, kallonpotkottaja, kalmatrikka, katrikka, riukuhäntä, kyndäjä, ohralindu, toukolintu, valkonen västäräkki, päistärikki, liinapeippo.
Kirjasta ilmenee, miten jokin linnunnimi on ollut milloin milläkin linnulla, esim. ohralintu- tai katrikka-nimitys on ollut myös keltavästäräkillä. Tavalliselle ihmiselle ei ole ollut niin väliä, onko esim. uiva lintu ollut tavi, haapana, sinisorsa tai jokin muu. Sorsa kuin sorsa. Itse asiassa vain joukosta erottuvat lajit ovat saaneet kansan kielessä oman nimen. Puhumattakaan, että telkät, koskelot tai sotkat olisivat aina tarkoittaneet samoja lintuja kuin tällä hetkellä.
Kirja on paitsi nimiteos myös kattava kokoelmateos suomalaisten taiteilijoiden lintumaalauksista. Kuvituksena on käytetty mm. kaikki Helsingin yliopiston kirjastossa olevat von Wrightin veljesten lintumaalaukset.
(Kaisa Häkkinen: Linnun nimi. Kustannusosakeyhtiö Teos. Hämeenlinna 2011).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti