Viikonloppuna oli mahdollisuus seurata eräällä uimarannalla myös silkkiuikun pesänrakennusta.
Pohjasta löytynyttä kasvustoa, heinää, juuria
keppejä, risuja. Kaikkea mahdollista pariskunta raahasi keskelle vettä tekemäänsä pesänalkuun. Tällä näyttää jo sulkakin lähtevän siinä tohinassa.
Sitten piti taas käydä kokeilemassa, onko hyvä hautomispaikka.
Ja taas liikkeelle töihin.
Ihmeen huteralta tekele näytti. Jos tulee kova tuuli tai peräti myrsky, on koti näillä kyllä hajonnut. Ihan näkösälle paikalle rakentavat pesäänsä, ihan viiden metrin päähän ihmisten kulkuväylältä.
Uimarannalla oli kaksi muutakin silkkiuikkupariskuntaa. Minua ne viehättävät kovasti, sillä en ole omalla paikkakunnalla silkkiuikkuja nähnyt.
Saa muuten nähdä, milloin minulta menee hermot valokuvauksen kanssa. Jos on aurinkoa, tulee ylivalottuneita, jos ei ole aurinkoa, tulee mustia kuvia. Säätäminen "ei ole minun juttuni", kuten sanonta kuuluu. Aina on vääränlaiset säädöt.
silkkiuikku
4 kommenttia:
Kahtena kesänä on meidänkin rantareitillä silkkiuikku rakentanut pesänsä aivan veneiden viereen. Kävelypolulle ei oo varmaan 15 metriä enempää. Huteria ovat kyhäelmät. Viime kesänä pesä lähti seilaan, mutta päätyi onneksi kohtuu hyvälle paikalle. Mukava tuota on seurata. Toivottavasti pesintä onnistuu.
Liikuttavat kuvat :-)
Minun seuraamillani silkkiuikuilla ensimmäinen pesän tekele hajosi kovan tuulen käsittelyssä. Seuraava alku rantautui tuulen mukana rantakasvustoon. Ehkäpä seuraava pesä alkaisi pysyä paikallaan ja kasassa...
Hieno kuvasarja :) Mukavaa tiistaipäivää sinulle ! RONJA
Tillariina: minua usein ihmetyttää, että niinkin moni lintu kuitenkin saa maailmalle poikasia ihan kohtuullisen paljon, kun tietää, miten monia vaaroja niillä on jo pesän heikkoudesta lähtien.
Susanna: Luulisi niiden jo vähitellen oppivan :)
Ronja: kiitos, hauskaa päivää sinnekin päin.
Lähetä kommentti