Tänään lenkkeilimme luontopolkua pitkin, joka kulkee pienehkön järven ympäri. Kohteemme oli laavu järven rannalla. Pois lähtiessä räpsäisin puolihuolimattomasti maisemakuvan.
Ja mitä ihmettä kotona taas näinkään. Siellä kaukana kuvan keskellä seisookin kivellä lintu. Ja ellen vallan erehdy, se on harmaahaikara. Ei sitä millään olisi nähnyt tuolta kiveltä paikan päällä, oli kovin kaukana.
Onneksi olin ottanut zuumatenkin yhden kuvan, josta suurentaen huomasin tuon linnun. Kyllä on hyvä, että on keksitty digikamerat. Enhän minä muuten näköjään mitään näkisi.
Kamerasta hävisi jokin aika sitten vastavalosuojakin. Sellainenkin pitäisi joskus lähteä kaupungista ostamaan. Saman asian ajaisi tilapäisesti varmaan oikein pieni musta kukkapurkkikin, johon taimia istutetaan.
harmaahaikara
8 kommenttia:
Ihan huippua!
Onneksi olkoon. harmaahaikara ei ihan jokapäiväinen lintu ole, vaikka onkin yleistymään päin sisämaassakin. Itse näin sen myös eilen, lensi kauniisti aivan läheltä ja pitkään kierteli ympärillä.... eikä ainuttakaan onnistunutta kuvaa... ei yhtään :(
Hieno kuva harmaahaikarasta kivellä!!
Hieno bongaus!
Täällä on UPM:n tehtaan lähettyvillä tavattu ihan useampiakin, en ole nähnyt koskaan.
Harmis se siinä!mökill niit näkee ja kuulee mutt kuvaa enole saanut.
Suosikkilintuhan se kivellä seisoo. Varmaan ihana kokemus. Ne ovat niin hauskoja, kun ne välillä seisovat kaula mutkalla yhdellä jälalla kuin vanha vaatemytty ja välillä pitkä kaula oikosena. Yleensä seisovat nilkat vedessä ja odottavat saalista. Aivan ihana maisema.
Kiitos kaikille kommenteista. Ilmeisesti harmaahaikara on täälläkin yleistymään päin. En vain ole vielä kenenkään muun kuullut nähneen. Itselleni oli nyt toinen kerta, kun sen olemassaolon näillä seuduin tulin kokemaan.
Kiva yllätys sinulla, retkipäivän jälkeen, kuvissasi!
Anu
Lähetä kommentti