Enpä arvannut, että perhosretkellä minulla olisi ollut hyvä tilaisuus kuvata pikkulepinkäistä. Minulla oli vain perhoskamera mukana, pitkä putki kotona ja linnut tietysti kaukana, mutta hyvällä hollilla kerrankin. Pitkään istuskeli lepinkäiskoiras puunoksalla.
Mitäs sieltä saapuu?
Vaimohan se sieltä tuli ja hellyydenosoituksia halajaa. Mutta selvästikään toinen ei ole innoissaan.
Pyh, no ei sitten, tuumaa tulokas ja lentää pois.
pikkulepinkäinen
5 kommenttia:
Ihanat kuvat!
Kranttu tyyppi ;-)
Tai jospa isäntä lähtikin emännän lähettämänä vähän asioille ;-)
Hieno kuvasarja!
Olipa osumat!
Onnistuu se näköjään lintukuvaus perhosputkellakin.
Heinä- ja elokuu ovat huonoimpia kuukausia lintujen näkemisen kannalta. Ei kuulu laulua eikä juuri muutakaan laulua metsässä. Ilmeisesti paras keino saada lintuja näkyviin on jättää aina lintuputki kotiin.
Lähetä kommentti