Nyt on näitä kotiloita levinnyt meidänkin pihaan. Menin eräänä iltana nauhuksille perhosia tutkailemaan, mutta joka kukkatähkän päässä törötti tällainen otus.
Aiemmin olen kuvaillut niitä vain tällaisina ja naapurin ryteiköstä. Nyt ne ovat meilläkin. En arvannut tappaa, vaan kiikutin naapurin puolelle. Väitetään, että pitäisi tappaa kiehuvassa vedessä, että munatkin kuolisivat. Pelkkä rikki polkeminen ei auta. Ei kai muuten tappaa tarvitsisi, mutta kun taitavat puutarhassa syödä kaiken, ainakin nauhuksen lehdet oli syöty rei´ille.
3 kommenttia:
Väkiviinaetikka on ystävällisimpiä kotiloiden hävittämiskonsteja - tappamista toki sekin. Kotilot pudotetaan väkiviinaetikkaa sisältävään purkkiin ja ne kuolevat siellä hetkessä. Toki tämänkin jälkeen tuhotut kotilot pitäisi haudata syvään kuoppaan tai toimittaa jätteiden keräykseen ohjeiden mukaisesti.
Susanna, tuo kuulostaa hyvältä keinolta.Myrkkyjä en halua käyttää. Enkä tiedä, onko edes välttämätöntä niitä muutenkaan tappaa.
Ne lisääntyvät eksponentiaalista vauhtia. Jollet halua niiden kurkistelevan ja riippuvan kaikista kasveistasi, pieni harvennus kannattaa.
Lähetä kommentti