perjantai 3. toukokuuta 2024

Laihanlaista

Eilen tein linturetken Parikkalan Siikajärvelle. Jo menomatkalla hotelli Laatokan Portin edessä olevalla lahdella pysähdyimme tutkailemaan olisiko lintuja. Jäällä juoksenteli useita keltavästäräkkejä ja tavallisia västäräkkejä. Paluumatkalla ajattelimme kuvata paremmin näitä, mutta jäät olivatkin jo sulaneet ja keltavästäräkkejä ei näkynyt missään.
Vastarannalla oli valtavasti valkoposkihanhia. Komeaa katsottavaa oli, kun taivas melkein musteni koko joukon noustessa siiville jonkin säikäyttämänä. Ja se kaakatus! Vain muutama oli tullut ihan rantaan jalkojaan viilentämään. Vasta tietokoneelta huomaan nyt, että etuoikealla on tavikin, jota en paikan päällä havainnut.

Silkkiuikkupari liehitteli toisiaan. Rannoilla näkyi erilaisia kahlaajia, mm. useita rantasipejä.


Siikalahti itsessään olikin tällä kertaa jonkinlainen pettymys. Eri lajeja oli hyvin vähän. Hanhia kyllä oli, mikä oli tietysti kiva. Oli valtavat parvet valkoposkihanhia ja toisaalla taas metsä- ja tundrahanhia. Kuvan metsähanhet nukkuivat niin sikeästi, että vain kyljen kääntämisen aikana sain hieman nähdä naamaakin. Naurulokkejakaan ei ollut kuin muutama entisaikoihin verrattuna.
Tundrahanhia.

Pajusirkkukin ilahdutti läsnäolollaan.

 


Pieni parvi erilaisia kahlaajia ruokaili mättäikön seassa. Valkoviklo oli, ja ainakin pari muuta lajia. Minulla on vieläkin vaikeuksia erottaa joitain kahlaajia toisistaan.

Pari nokikanaa, muutama lokki ja tiiroja, telkkiä, mutta ei yksilöitä tai lajeja kovinkaan montaa. Siinäpä päällisin puolin näkymät.

silkkiuikku, pajusirkku, valkoviklo, valkoposkihanhi, metsähanhi, tundrahanhi, keltavästäräkki

Ei kommentteja: